Jyväskylässä kaupunki on ennakkoluulottomasti kokeillut, mitä kaikkea hyvinvointipalveluissa voi saada aikaan raha seuraa asiakasta –periaatteella. Kaupungilla on ollut käytössään palveluseteli jo kohta kymmenen vuotta ja tulokset puhuvat puolestaan. Viime vuonna kaupunki säästi palvelusetelin avulla lähes kaksi miljoonaa euroa verrattu siihen, että se olisi tuottanut kaikki palvelut itse. Samalla on syntynyt kosolti uusia, palveluja tarjoavia yrityksiä. Asiakkaat ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä järjestelyyn.
Jyväskylässä kaupunki on ennakkoluulottomasti kokeillut, mitä kaikkea hyvinvointipalveluissa voi saada aikaan raha seuraa asiakasta –periaatteella. Kaupungilla on ollut käytössään palveluseteli jo kohta kymmenen vuotta ja tulokset puhuvat puolestaan. Viime vuonna kaupunki säästi palvelusetelin avulla lähes kaksi miljoonaa euroa verrattu siihen, että se olisi tuottanut kaikki palvelut itse. Samalla on syntynyt kosolti uusia, palveluja tarjoavia yrityksiä. Asiakkaat ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä järjestelyyn.
Palvelusetelimallissa asiakas kilpailuttaa kaupunkia ja yksityisiä palveluntuottajia omilla valinnoillaan. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriaisen mukaan kilpailu on tuonut kaupungille selvää taloudellista hyötyä esimerkiksi päivä- ja kotihoidon kustannuksissa. ”Jyväskylä on riittävän suuri alue, jotta palvelujen kysyntä tuottaa aitoa kilpailua eri tuottajien kesken. Säästöjen ja palvelujen paremman saatavuuden lisäksi palveluseteli on vireyttänyt alueen elinkeinotoimintaa. Viime vuoden lopussa kaupungilla oli sopimus palvelusetelin käytöstä yli kahdensadan yrityksen kanssa. Seteli on merkittävästi edesauttanut uusien yritysten syntymistä”, Utriainen kertoo. Valinnanvapaus ja kilpailu ovat tehostaneet myös kaupungin omaa palvelutoimintaa ja parantaneet sen laatua. Tämä on Utriaisen mukaan tullut bonuksena kaiken muun hyvän päälle. Palvelusetelillä voi julkista ja omaa rahaa yhdistämällä saada lisää valinnanvapautta kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelusetelin avulla asiakas voi valita tarvitsemansa palvelut kunnan palvelujen lisäksi myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palveluseteliä koskeva lainsäädäntö on ollut Suomessa voimassa vuodesta 2004, mutta sen hyödyntäminen on vielä melko nuorta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella palveluseteli sopii moneen muuhunkin. Jyväskylässä setelin käyttöä aiotaan laajentaa niin, että sen avulla aletaan pyörittää yritysten työvalmennusta. Valmennuksessa esimerkiksi työtä vailla oleva nuori saa kaupungilta palvelusetelin ja pääsee työvalmennettavaksi sopimusyritykseen, aitoon oppimisympäristöön. Tätä kautta nuoren työllistymismahdollisuudet paranevat.Palvelusetelistä työkalu myös hoivan rahoitukseen
Ikäihmisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa Suomessa nopeaa vauhtia. Ikääntyneiden hoivaan tarvitaankin tulevaisuudessa ennennäkemättömän paljon rahaa. Pelkin verovaroin ei palvelutarvetta pystytä kattamaan. Asiantuntija Piritta Poikonen Finanssialan Keskusliitosta sanoo, että Suomessa on pakko kehittää uusia innovaatioita, joilla hyvinvoinnin rahoitus turvataan. ”Nykyiset ikäihmisemme ovat koulutettuja, aiempaa terveempiä ja yhteiskunnallisesti aktiivisia. He ovat myös aiempaa vauraampia. Voisikin sanoa, että nyky-Suomessa vanhoilla on varat ja nuorilla velat. Tätä taustaa vasten olisi järkevää käyttää myös näitä yksityisiä resursseja vanhuuden hoivan rahoitukseen. Julkista ja yksityistä rahoitusta ei tule nähdä toistensa kilpailijoina vaan kumppaneina”, Poikonen toteaa. ”Varautuminen oman vanhuuden varalle pitäisi olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Fiksu palvelusetelimalli olisi tässä oiva työkalu. Sen avulla julkista ja omaa rahaa voisi kätevästi yhdistää palvelujen ja sopivien asumisolosuhteiden järjestämiseksi.” Poikosen mukaan palvelusetelijärjestelmää tulisi kehittää niin, että se toimisi kaikissa kunnissa samoin pelisäännöin ja tekniikoin. Myös hinnoitteluperusteet pitäisi yhtenäistää. ”Finanssialalla on vastaavasti mahdollisuus tarjota välineitä siihen, miten ikäihmiset voisivat hoitaa hoivaan tarvittavan omarahoitusosuuden. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kertamaksuinen, elinikäinen eläkevakuutus tai hoivavakuutus. Jo nyt markkinoilla oleva käänteinen asuntolaina soveltuu myös tarkoitukseen.” Poikonen toteaa, että väestörakenteen muutos on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. ”Se maa, joka ensimmäisenä keksii, miten väestön ikääntyminen käännetään voimavaraksi, tulee menestymään.”Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
