- EU:n vakavaraisuusasetuksen päivityksen (CRR2) myötä pankkien vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage ratio) muuttui sitovaksi tunnusluvuksi. Päivitys tuli voimaan 28. kesäkuuta.
- Suomalaispankit ovat varautuneet uudistukseen kansainvälisesti verrattuna hyvin. Omavaraisuus on vahvistunut koronapandemian aikana.
- Suuri omien varojen määrä suojaa pankkeja talouden häiriöiltä. Samaan aikaan se lisää pankin kustannuksia ja voi esimerkiksi nostaa luotonannon hintaa.
- Finanssiala ry (FA) on laatinut raportin pankkien omavaraisuudesta ja varautumisesta sääntelymuutoksiin.
Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan vaatimuksen tarkoituksena on taata, että pankeilla on riittävästi ensisijaista hyvää pääomaa suhteessa kokonaisvastuisiinsa. Velkaantumisen kehittymistä seurataan osana pankkien vakavaraisuuden hallintaa. Vähimmäisomavaraisuusaste täydentää riskiperusteista vakavaraisuuslaskentaa, jossa pankin pääomat suhteutetaan riskipainotettuihin saamisiin.
”Suomalaispankkien hyvä omavaraisuus osoittaa, että liiketoiminta on terveellä pohjalla eikä koronapandemia ole iskenyt pankkeihin vakavasti”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Päivityksen myötä pankkien omavaraisuusastetta mittaava tunnusluku (leverage ratio) muuttuu sitovaksi. Tähän asti vaade on ollut pelkästään seurattava indikaattori.
Suomen pankkisektorin tunnusluku oli vuoden 2020 lopulla keskimäärin 6,2 prosenttia, kun lainsäätäjän asettama vähimmäisvaatimus on 3 prosenttia. Merkittävimpien EU-alueen pankkien keskimääräinen omavaraisuusaste oli joulukuun 2020 lopussa 5,8 prosenttia.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lisääntyvä sääntely ei saa rajoittaa pankkien roolia vihreän siirtymän rahoittajana
Finanssivalvonnalta viisas päätös pitää lainakatto ennallaan
Oma vastuu ensin, yhteinen vastuu sitten – EU:n yhteinen talletussuoja puhutti Finanssiala ry:n kesäjuhlassa
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana epävarmuustekijöistä huolimatta
