Koronakriisi havahdutti suomalaiset henkivakuutusten äärelle – FA:n rahoittama tutkimus julkaistiin kansainvälisessä tiedelehdessä

• Finanssiala ry:n rahoittama ja Etlan toteuttama tutkimus riskihenkivakuutusten kysynnästä koronapandemiassa on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä The Geneva Risk and Insurance Review.
• Tutkimuksessa selvitettiin koronapandemian myötä kasvaneen kuolleisuusriskin vaikutuksia 21–60-vuotiaiden suomalaisten henkivakuutuskäyttäytymiseen. Erityisesti tarkasteltiin määräaikaisia riskihenkivakuutuksia, jotka turvaavat perheen toimeentuloa perheenhuoltajan ennenaikaisen kuoleman varalta, mutta eivät sisällä säästämis- tai sijoituselementtiä.
• Vakuutusten määrän ohella tutkimuksessa analysoitiin, missä väestöryhmissä vakuutuskäyttäytyminen muuttui koronapandemian seurauksena eniten.  Tutkimus tekee näkyväksi, miten ihmiset varautuvat kriiseihin, ja miten liian suppea vakuutusturva voi jättää kotitalouden haavoittuvaan asemaan.

Finanssiala ry:n (FA) rahoittama ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toteuttama tutkimus riskihenkivakuutusten kysynnästä koronapandemiassa on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Geneva Risk and Insurance Review– tiedelehdessä.

Julkaisu kansainvälisessä tiedelehdessä osoittaa, että suomalainen tutkimus tarjoaa myös kansainvälisesti kiinnostavaa tietoa siitä, miten kotitaloudet varautuvat taloudellisesti äkillisesti kasvaneisiin kuolemanriskeihin.

”Tutkimuksen yksi keskeisimmistä havainnoista on se, että koko maan tason koronatilanne – toisin sanoen tartuntaluvut, kuolleisuusluvut ja testausmäärät – lisäsi vakuutusten kysyntää ja korvaussummia selvästi voimakkaammin kuin sairaanhoitopiirien paikallinen tilanne”, summaa FA:n johtava juristi Piritta Poikonen.

Uusien henkivakuutusten kysyntä kasvoi erityisesti korkeasti koulutetuilla henkilöillä. Myös henkilöt, joilla oli jo vuoden 2019 lopussa voimassa oleva henkivakuutus, hankkivat muita todennäköisemmin lisäturvaa pandemian alettua.

Mitä pienemmät tulot, sen tarpeellisempi on vakuutusturva

Poikonen kiinnittää huomiota siihen, että kasvaneeseen kuolleisuusriskiin reagoivat muita todennäköisemmin ne kotitaloudet, joissa henkivakuutusvaje oli suurin. Henkivakuutusvajeella tarkoitetaan eroa perheen todellisen vakuutusturvan ja sen taloudellisen tarpeen välillä, joka syntyisi pääasiallisen elättäjän kuollessa.

”Henkivakuutusvaje on erityisen vaarallinen tilanne, sillä se voi muuttaa läheisen kuoleman aiheuttaman tragedian myös tuhoisaksi taloudelliseksi kriisiksi. Jos perheen vakuutusturva ei vastaa todellista tarvetta, koti, arjen menot ja lasten taloudellinen turva voivat jäädä liian heikolle pohjalle. On hyvä, että monet reagoivat vaikeaan globaaliin kriisiin tilanteen vaatimalla vakavuudella”, Poikonen toteaa.

Pienituloisten kotitalouksien vakuutusturva reagoi riskin kasvuun heikommin.

”Tämä viittaa siihen, että taloudellisesti haavoittuvilla kotitalouksilla ei välttämättä ollut varaa vahvistaa vakuutusturvaansa, vaikka tarve lisäturvalle kasvoi”, Poikonen tulkitsee.

Poikonen kiittelee Etlan tutkimusta ja sen saamaa huomiota.

”Tällaiset tutkimukset tekevät näkyväksi, miten ihmiset varautuvat taloudellisiin riskeihin kriisin hetkellä. Lisäksi ne muistuttavat, että liian suppea vakuutusturva voi jättää perheen haavoittuvaan asemaan juuri silloin, kun turvaa eniten tarvittaisiin”, Poikonen kiteyttää.