FA:n Mari Pekonen-Ranta: Vähemmän on enemmän – sääntelyvyöryä on hillittävä ajoissa

Finanssiala ry:n EU-asioista vastaava johtaja Mari Pekonen-Ranta esittelee kolme keskeistä kehityskulkua, jotka ovat lisänneet EU:sta tulevaa sääntelyä:

1. Finanssikriisi. “Oli täysin tarpeellista saada markkinoiden vakaus turvattua. Sääntelyä valmisteltiin kuitenkin kiireellä ja uutta luotiin paljon. Alemmantasoisen sääntelyn kasvu ja EKP:n sääntelyvalta ovat lisänneet sääntelyä valtavasti.”
2. Kestävään kehitykseen liittyvä sääntely. “Rahoituksella ja vakuutuksilla on merkittävä ohjaava vaikutus investointeihin. Kestävän rahoituksen sääntelyä on nyt tullut paljon eri suunnista, eikä kokonaisuutta ole koordinoinut kukaan.”
3. Digitalisaatio. “Tavoitteet tässäkin ovat hyviä, mutta laajan ja osin päällekkäisen sääntelyn yhteisvaikutukset ovat tutkimaton alue.”

“EU:sta tulevalle sääntelylle tuntuu nyt olevan ominaista, että vanhankaan sääntelyn vaikutuksia ei ehditä arvioida, kun jo tehdään uutta”, Pekonen-Ranta sanoo

Mihin tilanne johtaa?

• Soveltamisen vaikeus. “Kaikilla alan yrityksillä on tahtotila noudattaa säännöksiä mahdollisimman hyvin. Sääntelyn päällekkäisyydet tuottavat kuitenkin helposti tulkinnanvaraisia tilanteita, ja ohjeistusta on vaikea saada viranomaisiltakaan.”
• Vaikutukset yritysrahoitukseen. “Kuuma kysymys EU:ssa on, miten innovaatioille ja kasvuyrityksille saadaan kilpailukykyistä rahoitusta EU:n sisältä.”
• Konsolidoituminen. “Pienillä yrityksillä ei monestikaan ole kykyä selvitä yksin kasvaneen sääntelyn hallinnollisesta taakasta.”
• Tuotetarjonnan kaventuminen. “Sääntelykehikko voi olla niin raskas, että joistakin tuotteista joudutaan luopumaan. Sijoittaja-asiakkaan vaihtoehdot vähenevät.”

“Korkean tason EU-keskusteluissa puhutaan jo sääntelyn tehokkuudesta ja järkeistämisestä. Nyt olisi syytä varmistaa, että uudet päättäjät vievät puheet käytäntöön, jotta EU:n kilpailukykyä ei tukahduteta sääntelyn alle.”

Sääntelykoneisto pyörii nyt kuin itsekseen – voisiko pakollisesta uudelleentarkastelusta jo luopua?

Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta: “Merkittävä tekijä EU-sääntelyn kasvussa ja päällekkäisyyksien synnyn taustalla on niin sanottu uudelleentarkastelulauseke.”

• Kaikissa direktiiveissä ja asetuksissa määritellään, että komissio on velvoitettu antamaan raportin siitä, miten direktiivi toimii, ja antamaan tarpeelliset muutosesitykset tietyn ajan jälkeen.
• Tyypillisesti uudelleenarviointi on määritelty tehtäväksi kahden vuoden jälkeen.

“Käytännössä tämä tuottaa sääntelyautomaatin.”

Aikaa pidemmäksi. Säädösten vaikutuksia ei useinkaan nähdä kovin nopeasti, etenkään vahvasti säännellyllä finanssialalla, johon tätä nykyä vaikuttaa vielä lukuisia sääntelykokonaisuuksia päällekkäin.

“Tarkasteluvelvollisuuden määräaikojen tulisi olla pidempiä.

• Ennen muutoksia pitäisi nähdä, miten sääntely on vaikuttanut käytännössä, kun sitä on jonkin aikaa sovellettu.
• Kaksi tai kolmekin vuotta on melko lyhyt aika, kun on kyse monimutkaisista kokonaisuuksista.”

Esimerkki. Sijoitustuotteiden myyntiin liittyy erittäin laajaa ja yksityiskohtaista sääntelyä menettelytapojen suhteen. Se kattaa mm.

• mitä asiakkaalta kysytään, jotta voidaan tarjota tiettyjä tuotteita
• tuotteiden kuvailun: kulut, riskit, tuotto-odotukset jne.
• tiedonantovelvoitteet: miten asiakkaalle annetaan tietoa
• dokumentoinnin.

“Prosessi on tarkoin rakennettu ja se vaatii koulutusta, it-kehitystä ja dokumentoinnin kehittämistä. Pienetkin muutokset sääntelyssä vaikuttavat jokaiseen kohtaan.”

Kilpailukyky tavoitteena. Ylimmän, direktiivitason lisäksi sääntelyä ja suosituksia tulee myös alemmilta tasolta, kuten EKP:ltä ja eurooppalaisilta finanssivalvojilta.

“Sääntelyautomaatin hillintä ja päällekkäisyyksien karsinta on aivan olennaista, jotta Euroopan kilpailukykyä saadaan kohennettua, ja kehitettyä ratkaisuja mm. ilmastonmuutoksen hillintään. Ratkaisut eivät useinkaan löydy kehittämällä uutta sääntelyä vanhan päälle.”

Teksti: Aaro Kajaste, MustRead

Kirjoitus on julkaistu alun perin MustReadin Bryssel-uutiskirjeessä.