Suomalaisia pitää kannustaa säästämään ja sijoittamaan. Säästöt tasapainottavat velkaantumista. Kannustusta tarvitaan myös omistajuuteen ja riskinottoon, sillä niillä rakennetaan tulevaisuutta. Suomen soisi myös olevan aktiivinen toimija EU:ssa sekä tähtäävän maailman kärkeen digitalisaation ja tekoälyn tuomissa mahdollisuuksissa. Näillä teemoilla Finanssiala ry (FA) on aloittanut vuoropuhelun puolueiden kanssa seuraavan vaalikauden tavoitteista.
Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste on laskenut 1990-luvulta lähtien ja puskureita tarvittaisiin lisää. Erityisesti vanhemmalle väelle tulisi tarjota mahdollisuus hyödyntää nykyistä helpommin omaa varallisuutta esimerkiksi hoivapalveluiden rahoituksessa.
”Suomeen pitäisi luoda hyvät edellytykset kansankapitalismille. Kotitalouksien halukkuus säästämiseen ja sijoittamiseen paranee, kun tarjolla on riittävästi erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä”, painottaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kaupin mukaan kannustusta tarvitaan myös kotimaisen omistajuuden ja yrittäjyyden edistämiseen. Yritystoimintaa on helpotettava sujuvoittamalla sääntelyä ja uudistamalla työmarkkinoita. Kasvun ja työllisyyden tukemiseen tarvitaan pitkäjänteinen, yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma. Yritysten rahoitukseen puolestaan on luotava pankkirahoitusta täydentäviä rahoituslähteitä. Esimerkiksi joukkorahoitus ja hyvin toimivat joukkolainamarkkinat parantaisivat rahoituksen saatavuutta.
EU:n suhteen finanssiala toivoo Suomelta aktiivisuutta. ”Nyt pitää kaivaa aloitteellisuus naftaliinista ja osallistua aktiivisesti EU:n uuden suunnan määrittämiseen”, Kauppi toteaa. Alan näkökulmasta on tärkeää, että muun muassa eri euromaiden talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamista jatketaan. ”Pankkien nykyiset ongelmat on korjattava ja riskejä vähennettävä ennen pankkiunionin yhteisvastuun lisäämistä.”
Digitaalisia innovaatioita, kuten tekoälyä ja big dataa, on voitava hyödyntää tasapuolisesti eri toimialoilla. Samoille palveluille pitää olla sama sääntely riippumatta palveluntarjoajasta. Finanssialalla digitaalinen murros on suuri, mutta tarkoittaa alan asiakkaille parempia palveluita.
Digitalisoituva työelämä tarvitsee isoja uudistuksia. Koko koulutusjärjestelmä olisi uudistettava. Samoin työaikalainsäädäntö tulisi saattaa vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita. ”Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja joustoja on lisättävä. Kaikenlaisia työllistämisen kynnyksiä on purettava”, Kauppi listaa.