FA:n Ahosniemi: Säätytalolla muistettava maltti – jos finanssialan sääntelyä kiristetään, se näkyy suoraan asiakkaille

Finanssialan kiristyvä sääntely näkyy asiakkaille esimerkiksi lainansaannin vaikeutumisena.
FA:n kyselyssä 68 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että Suomessa ei tule ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä.
Finanssialan toimintavalmiuksia ei pidä heikentää eikä asiakkaiden kustannuksia kasvattaa uusilla veroilla.
72 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja.

Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toivoo uutta hallitusohjelmaa Säätytalolla sorvaaville malttia. Finanssikriisin jälkeen on luotu paljon tarpeellista uutta rahoitusalaa koskevaa sääntelyä, jolla on vahvistettu pankkisektorin häiriönsietokykyä. Nyt ei pidä vaikeuttaa finanssialan kykyä lainoittaa kuluttajia ja yrityksiä.

Samoilla linjoilla ovat päättäjät. Finanssiala ry:n vaikuttajakyselyssä 68 prosenttia päättäjistä oli sitä mieltä, että Suomessa ei tule ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä.

”Pankkien kiristyvä sääntely näkyy muuallakin kuin lainansaannissa. Esimerkiksi viime aikoina julkisuudessa olleet yhdistysten ongelmat pankkitilin avaamisessa johtuvat nimenomaan sääntelyn pankeille tuomasta velvoitteesta tuntea asiakkaansa”, Ahosniemi sanoo.

Sääntelyn määrän lisäksi Ahosniemi painottaa sääntelyn laatua. FA esittää hallitusohjelmaan kirjausta, että finanssialan kansallisesta lisäsääntelystä tehdään kokonaisselvitys ja arvioidaan sen pohjalta sääntelyn tarpeellisuus. Uutta EU-sääntelyä luotaessa on aina kriittisesti tarkasteltava olemassa olevaa sääntelyä, ja vastaavia periaatteita on sovellettava myös kansallisessa sääntelyssä.

ARNO AHOSNIEMI, TOIMITUSJOHTAJA

”Suomalaiset pankit toimivat samalla markkinalla muiden euroalueen pankkien kanssa. Jos Suomessa tulkitaan EU-sääntelyä tiukemmin kuin muualla, se vaikeuttaa suomalaispankkien kilpailuasemaa”, Ahosniemi toteaa.

Kiristyvät verot näkyvät asiakkaiden kustannuksissa

Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Finanssialan verokädenjälki kasvoi 1,2 miljardilla eurolla vuodesta 2020. Toimialan koko veropotti oli 4,8 miljardia euroa.

”Samoin kuin kiristyvä sääntely, myös finanssialan kiristyvä verotus näkyy lopulta asiakkaille. Uudet tai kiristyvät verot heikentävät alan toimintavalmiuksia ja aiheuttavat kustannuksia asiakkaille”, Ahosniemi sanoo.

Samaa sanovat FA:n vaikuttajakyselyn vastaajat. Kyselyssä 72 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia.

Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 357 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän.