Kun turvaamme luonnon monimuotoisuuden, varmistamme myös yritysten edellytykset menestyä, muistuttavat FA:n Arno Ahosniemi, EK:n Jyri Häkämies ja Sitran Atte Jääskeläinen yhteiskirjoituksessaan.
Taloutemme on täysin riippuvainen luonnosta. Asia nousi yleiseen tietoisuuteen viimeistään Britannian valtiovarainministeriön tilaaman Dasguptan raportin (2021) myötä. Saamme luonnosta muun muassa resursseja kuten energiaa ja raaka-aineita sekä palveluita kuten veden puhdistusta, hiilen sidontaa ja ruokakasvien pölytystä. Yritysten menestys riippuu luonnosta arvoketjujen kautta, jotka voivat olla kotimaisia tai varsin globaaleja.
Ihmisen toiminta on kuitenkin johtanut luonnon monimuotoisuuden nopeaan häviämiseen eli maailmanlaajuiseen luontokatoon. Luontokato on elinympäristöjen häviämistä ja lajien hiipumista. Se on myös taloudellisen arvon näivettymistä, sillä heikentyvät ekosysteemit eivät voi tarjota taloudelle palveluita entiseen malliin.
Talouden kielellä sanottuna luontopääoman arvo alenee, sillä kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu. Emme ole olleet huolellisia varainhoitajia. Tarvitsemme muutoksen, jossa luontopääoman turvaaminen, sekä kotimaassa että globaalisti, nousee päätöksenteon ytimeen niin yhteiskunnassa kuin yrityksissä.
Hyviä edistysaskeleita on nähtävissä. Luontokato on noussut nopeasti rahoittajien ja yritysten asialistalle niin kansainvälisesti kuin Suomessakin, ja se on alettu ymmärtää ilmastokriisiin verrattavana uhkana liiketoiminnalle.
Joulukuussa 2022 maailman maat hyväksyivät Kanadan Montrealissa pidetyssä YK:n luontokokouksessa tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi kohti elpymistä. Sopimus edellyttää, että suuret monikansalliset yritykset ja rahoituslaitokset seuraavat, arvioivat ja julkistavat läpinäkyvästi niiden luontovaikutukset, -riskit ja -riippuvuudet. Globaali elinkeinoelämä, mukaan lukien monet rahoitusalan suurimmat toimijat, osallistuivat aktiivisesti sopimuksen kehittämiseen ja kannustivat sen solmimiseen.
Finanssiala – pankit, vakuutusyhtiöt, sijoittajat – on keskeisessä roolissa yritysten kasvun rahoittajina ja liiketoiminnan riskien vakuuttajina yli toimialarajojen. Riskien, kuten luontokadon, pitäisi teorian mukaan näkyä rahoituksen ja vakuutusten hinnoissa. Tämä vaatii kuitenkin ymmärrystä ja tietoa liiketoiminnan luontoriskeistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Rahoitusala on valmis kantamaan vastuunsa, mutta ei voi tehdä muutosta muiden puolesta. Muiden toimialojen yritykset tarvitsevatkin paitsi selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä, myös työkaluja ja tukea luontovaikutusten arviointiin, jotta markkinavoimat saadaan nykyistä kattavammin valjastettua luontokadon hillintään.
Luontokatoa torjuva ja luonnon monimuotoisuutta vahvistava, luontopositiivinen, liiketoiminta on myös merkittävä bisnesmahdollisuus. Maailman talousfoorumi (WEF) arvioi vuonna 2020, että siirtymä luontoa vahvistavaan yhteiskuntaan voisi tuoda globaalisti yritysten liikevaihdolle lisäystä jopa 10 000 miljardia dollaria vuodessa ja 395 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden liiketoimintamallit ja luontopohjaiset ratkaisut vähentävät paineita luonnolle ja voivat parhaimmillaan parantaa luonnon tilaa. Luontopohjaiset ratkaisut valjastavat luonnon tarjoamia palveluita ratkomaan ekologisia, terveydellisiä ja kaupungistumisen aiheuttamia haasteita. YK:n ympäristöohjelma on arvioinut, että globaalisti luontopohjaisiin ratkaisuihin investoitiin vuonna 26 miljardia dollaria vuonna 2022, ja tämän luvun ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Suomalaisilla yrityksillä on tässä paljon mahdollisuuksia, niin kotimaassa kuin viennissäkin.
Luonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen on koko yhteiskunnan asia. Tarvitsemme sekä kunnianhimoista politiikkaa että koko elinkeinoelämän panosta. Näin suuren muutosvoiman on näyttävä yhtiöiden strategioissa ja läpileikkaavasti liiketoiminnassa. Edelläkävijöillä on tässäkin asiassa kilpailuetu.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Eurooppalaiset finanssialan järjestöt: kestävyysraportointiin liittyvää sääntelyä tulisi selkeyttää, ei kasvattaa
Tahto luo kyvyn – eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituksen lisäämiseen tarvitaan poliittista määrätietoisuutta
Selkeä ja yhdenmukainen kestävän rahoituksen sääntely parantaa EU:n kilpailukykyä
Ei pelkkä byrokratian koukero – energiatodistus nostaa asunnon arvoa ja tukee vihreää siirtymää
