- Finanssiala ry (FA) on mukana valtiovarainministeriön työryhmässä, joka valmistelee pankkilainsäädännön uudistusta.
- Tarkoitus on panna täytäntöön EU-sääntelyä Suomessa sekä ajantasaistaa kansallista sääntelyä.
- Perustana on tavoite turvata pankkisektorin ja rahoitusmarkkinoiden vakaus.
- FA ehdottaa, että pankkien vakavaraisuuslaskentaa koskevat kansalliset optiot otetaan nopealla aikataululla käyttöön.
Valtiovarainministeriön työryhmä alkaa valmistella pankkilainsäädännön uudistusta. Työryhmän keskeisinä tavoitteina on panna EU-sääntelyä täytäntöön Suomessa sekä ajantasaistaa kansallista pankkilainsäädäntöä. Työryhmään kuuluva Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi tervehtii hanketta ilolla.
”On perusteltua, että sääntelyä uudistetaan yhdessä toimialan kanssa. Myös hankkeen julkilausuttu tavoite minimoida EU:n rahoitusmarkkinasääntelyn päälle tuleva kansallinen lisäsääntely on hyvä lähtökohta uudistuksille.”
Taustalla on Baselin pankkivalvontakomitean sääntelystandardien uudistus. Niin sanotun Basel III -uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.
”Kansallisia erityispiirteitä ei monessa kohtaa otettu huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena oli monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan.”
Valtiovarainministeriö on selvityksessään todennut, että kansallista pankkilainsäädäntöä olisi perusteltua ajantasaistaa. Hallitus on myös ohjelmassaan sitoutunut turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakautta, ennustettavuutta ja kilpailukykyä.
Pehmentävät puskurit käyttöön
Finanssiala ry pitää tärkeänä, että EU-neuvotteluissa Suomen kannattamat kansalliset optiot otetaan nopealla aikataululla käyttöön eduskunnan kannanottojen mukaisesti.
Toinen optioista koskee asuntolainojen kohtelua vakavaraisuuslaskennassa siirtymäaikana ja toinen sitä, millä tasolla laskentaa voidaan suorittaa emo-/tytäryhtiörakenteessa. Optioiden tarkoituksena on pehmentää uuden sääntelyn vaikutuksia pankkeihin ja sitä kautta niiden asiakkaisiin, ja jäsenvaltio voi halutessaan ottaa ne käyttöönsä.
Toinen optioista koskee mahdollisuutta ottaa Suomelle tyypilliset alhaisen riskin asuntolainat huomioon vakavaraisuuslaskennassa niihin kohdistuvan todellisen riskin mukaisesti. Toinen mahdollistaa vakavaraisuuslaskennan tekemisen järkevällä ja tehokkaalla tavalla pankkikonserneissa.
”Uusi sääntely vaikuttaa aina sekä pankkeihin että niiden asiakkaisiin. Siksi näitä vaikutuksia hillitsevät optiot pitäisi saada voimaan vuoden 2025 alusta, jolloin uutta sääntelyä aletaan soveltaa”, Salmi muistuttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet eivät horjuttaneet finanssisektorin vakavaraisuutta
FA mukana pankkilainsäädäntöä uudistavassa työryhmässä – FA:n mielestä sääntelyn vaikutuksia hillitsevät kansalliset optiot tulee ottaa Suomessa käyttöön ennen vuodenvaihdetta
Basel III:sta sopu – Suomen tulisi jatkossa vaikuttaa ennakoivammin EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön
Komissiolla hyvän sääntelyn periaatteet hukassa – talouskasvulle tulossa uusia esteitä?
