Finanssivalvonnan (Fiva) johtokunnan päätökset pitää sekä asuntolainakatto että pankkien lisäpääomavaatimukset ennallaan ovat viisaita linjauksia koronapandemian kurittamassa nykyisessä taloustilanteessa, korostaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Suomessa asuntomarkkinat ja -luotonanto ovat toipuneet kevään pudotuksesta, mutta reaalitalouden näkymät ovat edelleen epävarmat pandemiatilanteen vuoksi. Tässä tilanteessa Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan eikä aseta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta pankeille ja muille luottolaitoksille.
”Nyt on tärkeää ylläpitää pankkien luotonantokapasiteettia sekä auttaa kotitalouksia uuden asunnon hankinnassa. Tällä tavoin tuetaan taloudellista toimeliaisuutta ja työvoiman liikkuvuutta”, Mattila sanoo.
FA:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa.
Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton sen lakimääräiselle perustasolle. Perustasolla asuntolainan ja laskennassa hyväksyttävien vakuuksien suhde on enintään 90 prosenttia muille kuin ensiasunnon ostajille ja 95 prosenttia ensiasunnon hankintaa varten.
Talouden ja asuntomarkkinoiden suhdannenäkymissä ei ole kesäkuun päätöksen jälkeen tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi olisi perusteltua poiketa lainakaton perustasoista.
Luottokannan kasvu etenkin yrityssektorilla oli nopeaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvua tukivat pankkien myöntämät lyhennysvapaat sekä yrityksille suunnatut tukitoimet. Pandemian ja talouden kehitykseen liittyvän epävarmuuden arvioidaan kuitenkin heikentävän yritysluottojen kysyntää loppuvuonna.
Fivan mukaan luottomarkkinoiden suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä nollatasolla. Ensisijaisena riskimittarina käytettävä luottokannan ja BKT:n suhteen trendipoikkeama on pysynyt negatiivisena eivätkä täydentävät riskimittarit viittaa luotonannon ylikuumenemiseen.