Yhteinen eurooppalainen finanssivalvonta on uudelleentarkastelun kohteena. Haasteita finanssialalle aiheuttaa perinteisten lainsäätäjien sekä eurooppalaisten valvojien antama alati lisääntyvä sääntely. Lainsäädännön tulee olla selkeää ja lisäksi on otettava huomioon kaikille suomalaisille finanssialan yrityksille aiheutuvat kokonaisrasitteet.
”Eurooppalaisten valvontaviranomaisten (vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA, arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA, pankkivalvontaviranomainen EBA) on syytä noudattaa yhdenmukaisia menettelytapoja niin sääntelijöinä kuin valvojina. Sääntelyssä on otettava huomioon erilaiset eurooppalaiset finanssimarkkinat ja niiden toisistaan poikkeavat rakenteet. Tämä edellyttää valvontaviranomaisten toiminnan läpinäkyvyyden ja finanssialan toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä”, totesi Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi EU-seminaarissa Helsingissä tänään.
”Valvojien on otettava päätöksissään huomioon eri sektoreiden erot, mutta uskomme, että valvojat voivat edelleen lisätä yhteistyötään, mikä helpottaa kaikkien alan yritysten toimintaa”, Kauppi jatkoi.
Suomen markkinoilla on monia erityispiirteitä, jotka eurooppalaisten valvojien tulee ottaa huomioon. Näitä ovat muun muassa monenkokoiset toimijat, erilaiset yhtiö- ja omistusrakenteet sekä finanssitavaratalojen yleisyys. Lisäksi Suomessa eri sektoreiden valvonta on keskitetty yhteisen kansallisen valvojan, Finanssivalvonnan, alle.
Toimitusjohtaja Kauppi puhui Finanssialan Keskusliiton järjestämässä EU-seminaarissa Marina Congress Centerissä 15. lokakuuta. Seminaarin aihepiireinä olivat EU:n finanssivalvojien muuttuva rooli ja kehittämistarpeet. Puhujina oli korkean tason edustajia Suomesta ja muista Pohjoismaista. Edustettuina olivat Finanssivalvonta, valtiovarainministeriö, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti sekä eurooppalaiset finanssivalvojat.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
