Eurooppa kaipaa kansankapitalismia – Suomen eläkesäästöpäätökset kulkevat vastavirtaan

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi: “Esimerkiksi Ruotsissa säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri on paljon Suomea vahvempi. Ruotsi on monilla mittareilla selvästi vauraampi yhteiskunta.”

Kehno eläkepäätös

Suomessa hallitus päätti kehysriihessään poistaa veroedun vapaaehtoiselta eläkesäästämiseltä.

• Valtio on tukenut erilaisia eläkesäästötapoja veroeduin.
• Vuosien varrella etuihin tehdyt muutokset ovat tyrehdyttäneet säästämistä.
• Nyt verokannuste poistuu kokonaan.

“Kansankapitalismin edistäminen olisi erittäin tärkeää ja eläkesäästämistä piti hallitusohjelmankin mukaan edistää. Nyt hallitus tekee täysin päinvastaisen päätöksen ja kulkee EU-tasollakin aivan vastavirtaan.”

Kannusteet toimivat

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on Ahosniemen mukaan oivallinen keino täydentää lakisääteistä eläketurvaa ja helpottaa julkisen sektorin kustannuspainetta.

“Erilaisilla kannusteilla on ihan ratkaiseva merkitys. Ruotsin osakesäästötili on tässä hyvä esimerkki.”

• Tilistä menee vuosittain pieni, varallisuusveron tyyppinen vero.
• Muutoin Ruotsin osakesäästötili on verovapaa, silloinkin kun sieltä nostetaan varoja.

“Kannusteiden lisäksi pitäisi pystyä luomaan säästämisen ja sijoittamisen kulttuuria. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt meillä esittää poistettavaksi.”

Suunta pidettävä

“Suomessa kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen on kasvanut huomattavasti kuluneen kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys tulisi saada jatkumaan. Siihen tarvitaan myös verokannusteita, Ruotsin malliin.”

Toimivat pääomamarkkinat ovat Euroopan elinehto – kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa on kovaa

Pääomamarkkinat? Kaikki, mikä liittyy rahoitukseen.

• Yritysrahoitus
• Eläkejärjestelmät
• Listautumiset
• Yksilöiden sijoitukset osakkeisiin, rahastosijoitukset, henki- ja eläkevakuutustuotteet
• Riskipääoma, venture capital

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi: “Pääomamarkkinoiden toimivuus on nyt selvästi ‘talk of the town’ koko EU:ssa.

• Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Hong Kongissa on liikkeellä suurempia pääomia.
• EU-maat ovat perinteisesti hyvin voimakkaasti pankkirahoitteisia.
• Euroopassa tarvitaan toimivaa rahoitusta muun muassa vihreän siirtymän. toteuttamiseen, innovaatiotoimintaan ja kilpailukyvyn kasvattamiseen.”

“Kaikki 27 maata kannattavat vahvasti pääomamarkkinoiden kehittämistä. Kun tullaan yksityiskohtiin, ei enää ollakaan niin yksimielisiä. Yksi merkittävimmistä keskusteluista on kansallisen ja unionitason sääntelyn suhde.”

Lähtötilanne. EU-maiden kesken vallitsee pitkälti yhteinen tahtotila siitä, että pääomien tulee liikkua ja liiketoiminnan sujua tehokkaasti rajojen yli. Eroja markkinoiden toimivuudessa on kuitenkin paljon alueiden ja maiden kesken. “Pohjoismaat ovat monessa suhteessa EU:n kärkitasoa, Ruotsi huipulla ja Suomikin hyvissä asemissa.”

Kehityskohteita.

• Sääntely. “Finanssipalvelujen tarjonnan esteitä olisi purettava ja sääntelyä kevennettävä. Tätä komissio kertookin ajavansa, ja se on erittäin hyvä signaali. EU-tason sääntelyä käytettäisiin vain silloin, kun tarjonnan esteet ovat EU:n laajuisia.”
• Eläkkeet. “Monessa maassa on vajetta työeläkkeissä. Ihmisten pitäisi pystyä varautumaan paremmin eläkkeisiin, erityisesti Etelä-Euroopan maissa.”
• Kansankapitalismi. “Pääomia pitäisi saada liikkeelle kansalaisten tileiltä sijoituksiin.”

“EU:n suuri vahvuus on ollut sisämarkkina eli tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus. Samaa ajatusta täytyy nyt soveltaa pääomiin. Meidän pitää pystyä purkamaan sääntelyä siten, että eurooppalainen pääomamarkkina toimii paremmin kaikkien parhaaksi.”

Teksti: Aaro Kajaste, MustRead

Kirjoitus on julkaistu alun perin MustReadin Bryssel-uutiskirjeessä.