Kestävä rahoitus VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS

EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus lupaa hyvää, mutta toteutus jättää toivomisen varaa

PAULIINA KAARESVIRTA-HUHTA

EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) tavoitteet ovat kannatettavia, mutta ne eivät toteudu nykyisellään tarkoituksenmukaisesti. Kuva: Shutterstock
  •  Finanssiala ry (FA) on antanut vastauksensa Euroopan komission konsultaatioon EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) sääntelykokonaisuudesta.
  • FA:n mukaan SFDR:n tavoitteet ovat kannatettavia ja tärkeitä, mutta ne eivät toteudu nykyisellään tarkoituksenmukaisesti.
  • Sääntelyn sisältämät käsitteet ovat epäselviä ja raportoitavaa dataa ei ole saatavilla riittävästi, mikä lisää viherpesuriskiä.
  • SFDR sisältää liian paljon tiedonantovelvoitteita, jotka ovat osin keskenään päällekkäisiä. Vähittäissijoittajan näkökulmasta tietoa tulee liikaa, eikä sääntelyn tavoite tässä suhteessa täyty.
  • Sääntelyn hyödyt suhteessa kustannuksiin ovat epäsuhdassa.

EU:n kestävän rahoituksen viitekehys on suunniteltu ohjaamaan rahoitusta kestävämpään suuntaan ottamalla huomioon siihen liittyvät kestävyystekijät. Kestävän rahoituksen tavoitteena on kanavoida rahoitusta sellaisiin kestäviin projekteihin ja yrityksiin, jotka tukevat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia ympäristötavoitteita. EU:n kestävän rahoituksen kehyksen keskeisiä osa-alueita ovat muun muassa EU:n taksonomia-asetus, EU:n kestävyysraportointidirektiivi sekä EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR).

EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetusta (SFDR) alettiin soveltamaan vuonna 2021. SFDR:n tarkoituksena on parantaa rahoitusmarkkinoiden vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä, estää viherpesua sekä helpottaa kestävyysnäkökulmien huomioimista sijoittamisessa. Finanssitoimijat on velvoitettu muun muassa ilmoittamaan, millä tasolla niiden tuotteissa otetaan huomioon kestävyysriskejä. Viime syyskuussa Euroopan komissio avasi säästelykokonaisuudesta konsultaation, eli pyysi näkemyksiä siitä, kuinka hyvin sääntely toimii ja miten sitä tulisi kehittää.

Finanssiala ry:n (FA) mukaan SFDR:n tavoitteet ovat edelleen kannatettavia. Se on lisännyt kestävien sijoitustuotteiden tarjontaa sekä onnistunut lisäämään tietoa sijoituspäätösten potentiaalisesti haitallisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. SFDR:n kaikki alkuperäiset tavoitteet, kuten sijoittajansuojan parantaminen ja sijoittajien informoiminen, eivät kuitenkaan ole toteutuneet tavoitteen mukaisesti.

”On äärimmäisen hyvä asia, että komissio avasi konsultaation tiedonantoasetuksesta. Koko kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus on niin valtava ja monimutkainen paketti, että vasta aika näyttää, kuinka hyvin lainsäädäntö onnistuu täyttämään sille asetetut tavoitteet. Suomalaisen finanssialan on välttämätöntä tuoda oma näkemyksensä lainsäätäjien tietoon hyvissä ajoin ennen konkreettista lainsäädäntöehdotusta”, toteaa FA:n juristi Johan Granlund.

Hyvät tavoitteet eivät aina riitä

Vaikka SFDR:ää on sovellettu käytännössä jo lähes kolme vuotta, on se kaukana valmiista ja täydellisestä. Harmaita hiuksia finanssialan yhtiöille on aiheuttanut se, että sääntelyä on tarkennettu pikkuhiljaa, sen sijaan että siitä olisi tehty heti valmis ja toimiva kokonaisuus. FA:n näkökulmasta sääntelyn hyvistä tavoitteista on pidettävä jatkossakin kiinni, mutta sääntelyä on kehitettävä niin, että tavoitteet voidaan saavuttaa tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ilman riskiä, että finanssialan toiminta voitaisiin tulkita viherpesuksi.

Tällä hetkellä suurimpia ongelmia ovat epäselvät käsitteet, datan saatavuus ja tiedonantovelvoitteiden liiallinen määrä. SFDR ei myöskään palvele loppukäyttäjää, eli sijoittajaa, parhaalla mahdollisella tavalla.

”Sääntelyn sisältämät käsitteet ovat epäselviä ja osin ristiriitaisia esimerkiksi taksonomia-asetuksen kanssa. Sen lisäksi luotettavaa dataa ei ole saatavilla tarpeeksi, jotta pystyttäisiin esimerkiksi raportoimaan yhteisötason pääasiallisista haitallisista vaikutuksista. Tämänhetkisen sääntelyn tiedonantovelvoitteet aiheuttavat yrityksille merkittävää hallinnollista taakkaa, eikä niiden hyödyistä vähittäissijoittajille ole selvyyttä. Myös kustannusten määrä suhteessa sääntelyn hyötyihin on vielä tällä hetkellä epäsuhdassa. Näitä epäkohtia viemme osaltamme myös komission tietoon, jotta sääntelyn hyvät tarkoitusperät saadaan ulosmitattua kunnolla”, Granlund selventää.

“Koko kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus on niin valtava ja monimutkainen paketti, että vasta aika näyttää, kuinka hyvin lainsäädäntö onnistuu täyttämään sille asetetut tavoitteet.”

JOHAN GRANLUND, juristi

 

Komission lainsäädäntöehdotusta EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksesta voidaan odottaa aikaisintaan vuoden 2025 lopussa. Konsultaatiovastausten huolellinen läpikäynti vie aikaa, minkä lisäksi kesän europarlamenttivaalit aiheuttavat oman viiveensä valmisteluun.

”Vaikka lainsäädäntöehdotusta joudutaan odottamaan vielä hyvä tovi, on ehdottoman tärkeää, että FA on hyvissä ajoin liikkeellä ja vaikuttamassa lainsäädännön lopputulokseen. Seuraamme asian etenemistä ja olemme aktiivisesti yhteydessä eurooppalaisiin päättäjiin aina, kun tarve vaatii”, Granlund vakuuttaa.