MustRead: EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vaatii valtavasti teknistä lainsäädäntötyötä, joka laahaa nyt politiikan perässä

EU:n komissio on asettanut yhdeksi keskeisimmistä tavoitteistaan maanosan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että EU ei päästä ilmakehään enempää kasvihuonekaasuja kuin hiilinielut pystyvät sieltä poistamaan. 

Tavoitteen toteuttaminen edellyttää perusteellista muutosta siihen, miten eurooppalaiset tekevät työtä, tuottavat energiaa, matkustavat, asuvat ja kuluttavat. Jokainen elämän osa-alue joutuu perusteelliseen remonttiin. 

Keskeinen osa tätä valtavaa muutosta on sijoitusten ja investointien ohjaaminen kestävän kehityksen hankkeisiin. Sijoittajat – olivatpa he sitten yksityisiä eläkesäästäjiä, sijoitusrahastoammattilaisia tai maailmanlaajuisesti toimivien finanssitalojen varainhoitajia – joutuvat nyt ottamaan toimintansa ympäristölle aiheuttamat seuraukset huomioon ja noudattamaan EU:n tiukkenevaa lainsäädäntöä sen suhteen, mitä pidetään sijoittamisena kestävään kehitykseen ja mitä ei. 

Ongelma on, että yhteismitallisten kestävyyskriteerien määrittely on pahasti kesken.

EU:n kestävän rahoituksen Sustainable Finance Disclosure Regulation– eli SFDR-tiedonantoasetuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan 10. maaliskuuta. Asetus kasvattaa kerralla merkittävästi eurooppalaisen finanssisektorin vastuullisuutta, sillä SFDR-sääntely vaatii rahoitusalan toimijoita antamaan standardisoitua tietoa rahoitustuotteidensa kestävyysvaikutuksista. Tiedonantovelvollisuus laajenee entisestään ensi vuoden alussa, kun asetuksen toinen vaihe astuu voimaan.

Samaan aikaan kun EU tiukentaa ympäristön kannalta kestävän yritystoiminnan ja sijoittamisen läpinäkyvyyssääntöjä, se SFDR:ään liittyvä lainsäädäntö, jolla eri toimintojen kestävyyttä täsmällisesti määritellään, on vielä keskeneräinen – sen odotetaan valmistuvan vasta ensi vuonna. 

Kesken ovat myös muun muassa EU-taksonomia-asetuksen ensimmäiset tekniset ympäristöstandardit, jotka koskevat ilmastovaikutuksia. Niiden on tarkoitus astua vaiheittain voimaan vasta vuoden 2022 alusta. 

Rahoitusalan toimijoiden on nyt ainakin osittain arvattava, millaisia eri alojen ja tuotteiden kestävyysvaikutuksia koskevia säädöksiä EU tulee myöhemmin antamaan. On myös todennäköistä, että pankkien on päivitettävä omat ratkaisunsa siinä vaiheessa, kun EU saa omat norminsa voimaan.

Yhteiset normit puuttuvat 

Tällä hetkellä esimerkiksi maatalous, rakentaminen ja teollisuus käyttävät erilaisia perusteita päästöjen laskennassa. Nämä on yhdenmukaistettava, jotta niitä voitaisiin käyttää kestävän kehityksen mukaisten säädösten soveltamisperusteena.

Vielä on myös ratkaisematta, miten esimerkiksi ydinvoimaan tai vaikkapa palmuöljyyn tulisi sijoituskohteena suhtautua. Ensimmäinen ei tuota ilmastopäästöjä, mutta sen jäteongelman pysyvä ratkaisu ja onnettomuusriskit aiheuttavat kiistoja, ja EU-maiden suhtautuminen ydinvoimaan onkin ristiriitaista. 

Esimerkiksi Saksa on saattamassa ensi vuonna loppuun kaikkien ydinvoimaloidensa alasajon, josta maa päätti Fukushiman voimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 2011.

Samaan aikaan Ranska puolestaan suunnittelee pidentävänsä reaktoriensa käyttöikää ja Tšekissä sekä Alankomaissa tutkitaan taloudellisia edellytyksiä uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi. Kaikkien näiden hankkeiden rahoitukseen vaikuttaa suoraan se, pidetäänkö niitä EU:n ympäristötavoitteiden mukaisina vai niiden vastaisina.

Palmuöljy taas edustaa uusiutuvaa tuotantoa, mutta sen suurimmissa tuotantomaissa Aasiassa öljypalmut ovat afrikkalainen vieraslaji, jonka viljely on tuhonnut erityisesti Borneon saaren alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Sekä Malesia että Indonesia ovat nostaneet maailman kauppajärjestö WTO:ssa oikeustoimet EU:ta vastaan, koska EU on kieltämässä palmuöljyn energiakäytön vuoteen 2030 mennessä. Maat tuottavat yhdessä noin 85 prosenttia maailman palmuöljystä.

Ristiriitaisten intohimojen kohteena on myös liikenne. Maaliskuun alussa yhdeksän EU-maata vaati unionia määräämään päivämäärän, jonka jälkeen polttomoottoriautojen myynti tai käyttö EU:n alueella tulisi kieltää. Alankomaiden ja Tanskan aloitteen ovat allekirjoittaneet Itävalta, Belgia, Kreikka, Irlanti, Liettua, Luxemburg ja Malta. 

Saksan johtava kristillisdemokraattinen puolue puolestaan tyrmäsi vaatimuksen tuoreeltaan. Autoteollisuus vastaa viidennestä maan taloudesta, eikä sen rahoitukselle haluta asettaa kestävyysvaatimuksiin liittyviä rajoituksia – ainakaan toistaiseksi.

EU:lla tärkeä rooli sijoitusten ohjaamisessa

SFDR:n keskeinen tavoite on estää investointien viherpesua ja ohjata pääomavirtoja ESG-kestäviin käyttötarkoituksiin. ESG tulee sanoista environmental, social ja governance, ja sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä. 

Yritysten liiketoiminnassa vastuullisuus näkyy esimerkiksi siinä, miten niiden tuotteet ja palvelut tukevat positiivista kehitystä ympäristössä ja yhteiskunnassa. Vastuullisuus näkyy myös yritysten riskienhallinnassa – siis siinä, miten ne minimoivat toimintansa negatiiviset vaikutukset. 

Käytännössä SFDR-sääntely edellyttää, että rahoitusalan toimijat luokittelevat rahoitustuotteensa vastuullisuuden mukaan niin sanottuihin valkoisiin, vaaleanvihreisiin ja tummanvihreisiin tuotteisiin. 

Jotta rahoitustuotteella, esimerkiksi sijoitusrahastolla, olisi SFDR-sääntelyn standardien mukaisesti positiivisia ympäristövaikutuksia, sen tulee täyttää sääntelyn asettamat tiukat kriteerit ja rahastoon sijoittaneille tulee säännöllisesti raportoida siitä, kuinka sijoituksen ympäristö- tai yhteiskunnalliset näkökohdat tai kestävyystavoitteet ovat toteutuneet. Jos ehdot täyttyvät, rahasto saa vaalean- tai tummanvihreän tuotteen leiman. 

Rahoitusala on joutunut improvisoimaan

Vaikka EU:n sääntely on vielä kesken, rahoitusalan on jo nyt huomioitava huomioitava sijoitustensa kestävyysriskit ja sijoitusten keskeisimmät haitalliset vaikutukset. 

Olennaiset kestävyysriskit voivat vaikuttaa sijoituskohteiden taloudelliseen menestykseen ja siten rahastojen tuottoon. Kestävyysriskeillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyviä tapahtumia tai olosuhteita, jonka toteutumisella saattaisi olla sijoituksen arvoon kielteinen vaikutus. 

Esimerkiksi monet sijoitusrahastot ovat jo ennen EU:n kriteerien valmistumista ryhtyneet poissulkemaan joko kokonaan tai osittain aloja, joiden ei arvioida täyttävän tulevia kriteerejä. Käytännössä poissulkeminen tarkoittaa sitä, että aloille ei sijoiteta enää lainkaan. 

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi ydinaseiden, maamiinojen ja rypäleaseiden sekä kemiallisten tai biologisten aseiden valmistus. Poissulkemiset koskevat myös muun muassa tupakkatuotantoa, aikuisviihdettä ja pikavippiyhtiöitä. Kieltolistoille ovat joko kokonaan tai osittain ovat päätyneet myös hiilipäästöjä aiheuttavat energiantuotantoyritykset sekä sijoituskohteet, joiden energiabisnes perustuu esimerkiksi liuskekiven uuttamiseen tai öljyhiekan kaivamiseen. 

Koska EU:n määrittelemät täsmälliset tulkinnat eri alojen ympäristövaikutuksista tai mahdollisesta haitallisuudesta ovat vielä kesken, finanssiyritykset ovat joutuneet osittain arvaamaan keskeneräisten valmisteluasiakirjojen ja muun muassa YK:n linjausten perusteella, mitä tuleman pitää.

Muun muassa YK:n Global Compact -periaatteita rikkovat yritykset voidaan poissulkea sijoituskohteina, jos ne eivät ole valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Periaatteet perustuvat maailmanjärjestön ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaan julistukseen, YK:n ympäristöä ja kehitystä koskevaan Rion julistukseen sekä YK:n korruption vastaiseen yleissopimukseen. Ne edellyttävät muun muassa ihmisoikeuksien noudattamista, korruption vastaisia toimia sekä ympäristöasioiden huomioimista.

Tuoreena esimerkkinä Danske Bank ilmoitti 25. maaliskuuta 2021 luopuvansa vaiheittain sijoituksista ja rahoituksen myöntämisestä yrityksille, jotka tuottavat energiaa kivihiilellä tai turpeella. Pankki perusteli päätöstään YK:n ilmastopaneelin suosituksella, jonka mukaan kaikki kivihiiltä käyttävät voimalaitokset suljetaan EU- ja OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä ja muualla maailmassa 2040 mennessä. 

Danske Bank ei myöskään tarjoa finanssipalveluita yrityksille, joiden liikevaihdosta yli viisi prosenttia syntyy öljy- ja kaasuvarojen etsimisestä ja tuottamisesta ympäristön kannalta herkillä alueilla.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Kirjoitus on alun perin julkaistu MustReadin sivuilla 26.3.2021. Sisällön mahdollistaa Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.