Valtioneuvosto on linjannut pitkän aikavälin tavoitteitaan Suomen EU-politiikassa. Finanssiala ry kannattaa EU-selonteon tavoitteita vahvistaa Euroopan kestävää kasvua sekä kilpailu- ja kriisinsietokykyä sisämarkkinoita kehittämällä. Näiden lisäksi EU:n on onnistuttava ilmastonmuutoksen torjumisessa ja digitalisaation hyödyntämisessä. Vahva talous- ja rahaliitto on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Finanssiala on mukana kestävän rahoituksen strategian luomisessa ja pitää kestävän rahoituksen roolia merkittävänä siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta.
Ennen pankkiunionin loppuunsaattamista, on huonokuntoisten pankkien ongelmat ratkaistava. Pandemia on vaikeuttanut niiden tilannetta entisestään. Sijoittajanvastuun on oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Yhteisen pankkikriisirahaston pitää olla vaihtoehdoista viimeinen.
Digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyn on oltava tasapuolista eri toimialojen ja toimijoiden kesken. Sääntely ei saa tukahduttaa uutta toimintaa, vaan sen on mahdollistettava uudet innovatiiviset liiketoimintamallit.
EU-lainsäädäntötyön avoimuus on tärkeää, ja olemme myös sitoutuneet edistämään lobbauksen läpinäkyvyyttä omassa toiminnassamme.
Lainsäädännön on oltava laadukasta, ennakollista ja toimivaa. Uuden sääntelyn tarpeellisuutta on myös tarkasteltava kriittisesti.
Uudet verot ovat huono työkalu EU:n rahoittamiseen. Verotusoikeuden antaminen EU:lle olisi erittäin suuri ja periaatteellinen muutos EU:n toiminnassa.
Yksi kaavailtu unionin rahoitusväline, rahoitusmarkkinavero (myös finanssitransaktiovero, FTT) lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin markkinoille ja rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi suomalaisten työeläkevarojen tuottoja.
Finanssialalla on merkittävä rooli Euroopan talouden elpymisessä. EU:ssa on käynnissä laaja-alaisia ja pitkäaikaisia finanssialan sääntelyhankkeita yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Finanssialan sääntelyllä on monesti vahva yhteys siihen, millaiset mahdollisuudet finanssiyhtiöillä palvella asiakkaitaan ja tarjota vaikkapa yritysrahoitusta tässä haastavassa taloustilanteessa
”Finanssiyhtiöillä menee paljon aikaa sen ymmärtämiseen, mitä sääntelystä seuraa niiden toiminnan kannalta. Tämä aika on pois varsinaisesta finanssialan palvelutoiminnasta ja asiakassuhteiden hoitamisesta”, toteaa Finanssiala ry:n EU-asioista vastaava johtaja Mari Pekonen-Ranta.
Pekonen-Ranta myös muistuttaa, että EU:n lainsäädäntöhankkeiden on tuettava tasapuolista kilpailua eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten toimijoiden välillä.
“Finanssiyhtiöillä menee paljon aikaa sen ymmärtämiseen, mitä sääntelystä seuraa niiden toiminnan kannalta. Tämä aika on pois varsinaisesta finanssialan palvelutoiminnasta ja asiakassuhteiden hoitamisesta.“
MARI PEKONEN-RANTA, johtaja, EU-asiat
Rahoitusmarkkinaveron haitat ylittäisivät hyödyt
EU-politiikassa on nyt myös aika linjata sitä, miten kaikki rahoitetaan. FA:n mielestä verotusoikeus ja päätösvalta veroasioissa tulee edelleen säilyttää kansallisissa käsissä. Uusien verojen luominen ja verotusoikeuden antaminen Euroopan unionille olisi erittäin suuri ja periaatteellinen muutos EU:n toiminnassa.
Yksi kaavailtu unionin rahoitusväline, rahoitusmarkkinavero (FTT) lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin markkinoille ja rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi suomalaisten työeläkevarojen tuottoja.
“Jo vuosikymmenen ajan valmistellulla rahoitusmarkkinaverolla olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia arvopaperimarkkinoille sekä esimerkiksi eläkejärjestelmällemme. Uhkana on, että FTT pienentäisi markkinoiden kaupankäynnin volyymia sekä laskisi siten likviditeettiä ja arvopaperien hintoja.”
PIIA-NOORA KAUPPI, toimitusjohtaja
FTT:n kaltaista veroa ei voi toteuttaa vain yksittäisissä valtioissa, koska silloin kaupankäyntiä siirtyy näiden valtioiden ulkopuolelle. Ruotsissa vuosikymmeniä sitten saadut kokemukset verosta johtivat osakkeiden hintojen ja kaupankäynnin volyymien laskuun, ja verosta luovuttiin. Koko unionin laajuisenakin vero siirtäisi kaupankäyntiä EU:n ulkopuolelle.
”Yksi kysymysmerkki EU-tasoisessa rahoitusmarkkinaverossa on Britannia ja brexit: vaikka maan asema on brexitin myötä heikentynyt finanssikeskuksena, niin vero lisäisi Lontoon finanssimarkkinoiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta suhteessa EU:n finanssikeskuksiin”, huomauttaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Finanssitransaktioveron käyttöönotto ei ole perusteltua. Sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Jos veron käyttöönoton selvittämistä halutaan kaikesta huolimatta jatkaa, veron tulisi olla globaali ja veron kehitystyötä tulisi tehdä esimerkiksi OECD:n kautta.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
EU-sääntelyyn kaivataan uutta maltillista suuntaa – poliitikkojen pääviesti FA:n pyöreän pöydän webinaarissa
Tuoko EU:n tekoälysäädös kaivattua selkeyttä vai lisää epävarmuutta tekoälyn käytölle?
