- EU:lla on käsissään monia merkittäviä haasteita, kuten talouden ja kilpailukyvyn ongelmat.
- Sääntelypolitiikan toimivuutta on alettu tarkastella kriittisesti, ja sääntelyn yksinkertaistaminen on mukana uuden komission agendalla.
- Sääntelystä puhuttiin Finanssiala ry:n (FA) pyöreän pöydän webinaarissa, jossa keskustelemassa olivat europarlamentaarikot Katri Kulmuni ja Maria Ohisalo sekä kansanedustajat Joona Räsänen ja Ville Kaunisto. FA:ta paneelissa edusti EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta.
EU:n talouskasvu on ollut pitkään vaimeaa. Yhdysvallat ja Aasian maat ovat talousvetureina jättäneet EU:n taakseen jo kauan sitten, viimeistään finanssikriisin jälkimainingeissa.
EU:n tapa lähestyä haasteita on monesti varovaista ja ennakoivaa. Sääntelyllä saatetaan pyrkiä tärkeisiin päämääriin, kuten ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan parantamiseen, mutta sivutuotteena tullaan luoneeksi esteitä kasvulle.
Sääntely kohosi kantavaksi teemaksi FA:n pyöreän pöydän webinaarissa, jossa pohdittiin eväitä alkaneelle EU-kaudelle. Keskustelijoina olivat Euroopan parlamentin raha- ja talousvaliokuntaan (ECON) kuuluvat europarlamentaarikot Katri Kulmuni (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.) sekä kansanedustajat Joona Räsänen (sd.) ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.). FA:ta paneelissa edusti EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta.
Panelistit olivat osin samalla kannalla siinä, että unionin tämänhetkinen kilpailukyky ei ole kehuttava ja että nykyiseen sääntelylinjaan tulisi saada suunnanmuutos tai vähintään maltillinen kurssintarkistus. Toimiakseen saumattomasti 27 maan muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto tarvitsee pelisäännöt, mutta sääntelyn laatuun ja mittaluokkaan olisi panelistien mukaan syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Määrä ei saa korvata laatua.
Ajattelutapojen muutoksilla tekemisen tapojen muutoksiin
Keskustelijoiden välillä vallitsi samansuuntainen näkemys siitä, että ennen konkreettisten muutosten sopimista EU:n sääntelypolitiikka tarvitsisi asenteiden tarkistamista.
”Kun lähdetään uuteen EU-vaalikauteen, pyritään usein liian suuriin tavoitteisiin. Olisi hyvä keskittyä harvempiin tavoitteisiin, jolloin pystytään kiinnittämään paremmin huomiota sääntelyn toimivuuteen”, huomautti Joona Räsänen.
Katri Kulmuni peräänkuulutti uudenlaista ajattelua pelkän sääntelyn ja valvonnan lisäämisen tilalle.
”EU:ssa ratkaisuksi tarjotaan usein uutta virastoa, tai uutta rahoitusohjelmaa. Valvontayksiköiden keksimisen sijaan kannattaisi miettiä, voiko ongelmaa ratkaista pikemminkin asioita yksinkertaistamalla.”
Ville Kauniston mukaan EU:n harjoittama sääntelypolitiikka tarvitsisi kriittisen välitilinpäätöksen sekä joukon muutoksia.
”Voitaisiin arvioida kriittisesti, onko sääntely ollut onnistunut strategia. Mielestäni pitäisi mennä pikemminkin markkinaehtoisuus edellä eikä ratkoa ongelmia sääntelemällä ihmisten kykyä luoda uutta ja hyvää.”
Maria Ohisalo piti EU:n turvaamia yhteisiä pelisääntöjä lähtökohtaisesti hyvänä periaatteena, mutta yritysten tilannetta voisi hänen mukaansa parantaa käytäntöjä järkeistämällä.
”Voitaisiin katsoa esimerkiksi sitä, pystytäänkö lainsäädäntökokonaisuuksien sisällä karsimaan liiallisia raportointivelvoitteita.”
Mari Pekonen-Ranta näkee puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa tervetulleita merkkejä sääntelylinjan suunnanmuutoksesta. Komissioon kaavaillaan ensimmäistä kertaa komissaaria, joka keskittyy EU-sääntelyn yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen. Tehtävään on ehdolla latvialainen komissaari Valdis Dombrovskis.
”Uuden komission ohjelmassa on selkeästi uudenlaista otetta nähtävissä. Nykyisen sääntelyn purkaminen on todella vaikeaa, mutta hyvä, että sääntelyn yksinkertaistamiseen liittyviä toimintatapoja on kehitteillä”, Pekonen-Ranta toteaa.
Virtaviivaisempia ratkaisuja suuriin haasteisiin
EU:lla ei ole pulaa suuren mittaluokan haasteista. Panelistien kesken vallitsi yhteisymmärrys siitä, että talouskasvun perusteiden pohtimisen lisäksi unionin on vastattava muun muassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon muodostamiin uhkiin.
Viime kädessä monet keskeiset teemat vyyhteytyvät toisiinsa, ja yhteinen nimittäjä niille ovat investoinnit. Olennaista on saada vauhtia investointeihin, jotka piristävät taloutta ja edistävät vihreää ja digitaalista siirtymää. Teema liittyy vahvasti pääomamarkkinaunioniin, useista lainsäädäntöhankkeista koostuvaan kokonaisuuteen, jonka tarkoitus on muun muassa hyödyntää tehokkaammin unionin sijoituspotentiaalia.
Paneelin avaussanat lausunut FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi muistutti, että niin pääomamarkkinaunioni kuin kestävän rahoituksen investoinnit tarvitsevat toimiakseen parempaa ja maltillisempaa sääntelyä.
”Monissa asioissa törmätään jatkuvasti sääntelytaakkaan. Tarvittaisiin hengähdystaukoa sekä vanhan lainsäädännön parantamista ja sen soveltamisen järkevöittämistä. EU-sääntelyn lisäksi sääntelykuormaa ei saisi kasvattaa kansallisella lisäsääntelyllä”, Ahosniemi tähdentää.
Katso tallenne webinaarista
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
EU-sääntelyyn kaivataan uutta maltillista suuntaa – poliitikkojen pääviesti FA:n pyöreän pöydän webinaarissa
Tuoko EU:n tekoälysäädös kaivattua selkeyttä vai lisää epävarmuutta tekoälyn käytölle?
