EU-komissio aikoo jatkossa keskittyä määrältään vähemmän mutta laadukkaamman sääntelyn antamiseen. Vastikään julkaistussa paremman sääntelyn tiedonannossa on finanssialan kannalta erinomaisia tavoitteita. Poimimme tiedonannosta keskeisimmät tavoitteet ja arvioimme niitä.
Tässä uusien säädösvalmisteluperiaatteiden keskeisimmät kohdat ja FK:n kommentit:
1. Konsultaatioiden määrää lisätään
Säädösvalmisteluun tehdään uusi ohjeistus. Kaikkiin valmistelun vaiheisiin sekä voimassa olevien säännösten tarkasteluun lisätään julkisia konsultaatioita. Komissio laatii hankkeiden seurannan helpottamiseksi tiekarttoja jo siinä vaiheessa, kun ideoita vasta jalostetaan. Ennen ehdotuksen antamista järjestetään 12 viikon julkinen konsultaatio. Tämä järjestetään myös voimassa olevaa sääntelyä muutettaessa. Ehdotuksen antamisen jälkeen kansalaiset ja sidosryhmät voivat kommentoida ehdotusta 8 viikon ajan. Lisäksi komissio perustaa verkkosivut julkista palautetta varten. Sääntelyä täydentäville niin sanotuille kakkostason säännöksille järjestetään 4 viikon konsultaatio ennen hyväksymisprosessia. Isompien kakkostason säädösten kohdalla tehdään myös vaikutusarvio ehdotuksista. FK:n kommentti: Selkeät ohjeet säädösvalmistelun parantamiseksi ovat erittäin tarpeelliset ja konsultaatioiden määrän lisääminen on tervetullut uudistus. FK on tuonut jo pitkään esiin, että avoimuutta tarvitaan erityisesti lisää kakkostason säännösten valmisteluun. Koska nämä säännökset ovat usein todella teknisiä ja laajoja, 4 viikon konsultaatioaika vaikuttaa ajallisesti lyhyeltä.2. Paremmat perustelut ehdotuksiin
Ehdotukset on perusteltava laadukkaammin, ja kaikkien ehdotusten on läpäistävä kaksi ehtoa: Eikö säänneltävää asiaa voi ensinnä hoitaa kuntoon kansallisella tasolla, eli onko pakko turvautua EU-tason sääntelyyn? Toiseksi, ovatko ehdotetut toimet oikeassa suhteessa ongelman laatuun? Komission on myös kiinnitettävä enemmän huomiota ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä perusoikeuksiin. Digitaalinen toimintaympäristö on huomioitava ehdotuksissa. FK:n kommentti: Komissio on selkeästi nostanut tavoitteita annettavan uuden sääntelyn tehon ja laadun suhteen. Tämä on erittäin hyvä asia ja toivottavasti komission johto tulee käytännössäkin tiukasti vaatimaan tavoitteiden täyttämistä. EU-tasolla on säädettävä vain kaikille yhteisistä asioista, ei esimerkiksi tietyn jäsenmaan ongelmien johdosta.3. Enemmän painoarvoa vaikutusarvioille ja lainsäädännön kuntotarkastuksille
Komissio perustaa uuden vaikutusarviot hyväksyvän toimielimen. Elin tarkastelee uusien ehdotusten vaikutusarvioiden lisäksi myös voimassa olevan sääntelyn ajantasaisuutta ja tarpeellisuutta koskevia kuntotarkastuksia. Komissio tahtoo antaa myös enemmän painoarvoa REFIT-ohjelmalle, joka keskittyy pulleaksi paisuneen voimassa olevan lainsäädännön laihduttamiseen. FK:n kommentti: Vaikutusarvioiden painoarvon lisääminen on finanssialan näkökulmasta hyvä asia. Laajan lainsäädännön yhteisvaikutuksia finanssibisnekseen päästään tarkastelemaan vasta vähitellen. Myös finanssialan eri säädösten kokonaisvaikutuksia on arvioitava. Tehtävä on haastava, mutta ehdottoman tarpeen, jotta sääntelyllä ei rajoiteta yritysten kasvua ja kilpailukykyä, tai vääristetä markkinoita. Finanssialan sääntelyä ei ole tähän mennessä tutkittu riittävästi komission REFIT-ohjelmassa. Ohjelmaan on listattu muutamia finanssialan direktiivihankkeita, jotka eivät alan näkökulmasta ole millään lailla parempaa tai kevyempää sääntelyä, vaan ainoastaan raskauttavat tilannetta entisestään. Paremmassa sääntelyssä on kyse eri asiasta kuin olemassa olevan sääntelyn lieventämisestä. Paremmalla laadulla ja yhdenmukaisilla, oikein kohdistetuilla säännöillä päästään parempaan lopputulokseen kaikkien kannalta. Siten sääntely suojaa edelleen heikommassa asemassa olevia, muttei toisaalta aseta kohtuuttomia velvoitteita.4. Lisää painetta parlamenttiin ja neuvostoon
Komissio haluaa lisätä painetta säädösehdotusten koko valmisteluketjun laadun parantamiseen. Ei auta, jos komission ehdotus on laadukas, mutta se muuttuu olennaisesti ja nopeiden käänteiden jälkeen neuvotteluprosessin yhteydessä. Nyt ehdotusta muutetaan neuvotteluprosessin aikana usein merkittäviltäkin osin neuvoston ja parlamentin toimesta – monesti nopeillakin aikatauluilla. Jatkossa tällaisista merkittävämmistä muutoksista on tehtävä vaikutusarvio. Komissio on antanut ehdotuksen uudeksi EU-instituutioiden väliseksi säädösmenettelyjä koskevaksi sopimukseksi. Parlamentin ja neuvoston tulisi sitoutua paremman ja laadukkaamman sääntelyn sekä avoimuuden periaatteisiin. Voimassa olevan sääntelyn parantamista on harkittava, ennen kuin ryhdytään antamaan uusia ehdotuksia. FK:n kommentti: Politiikassa neuvottelujen nopeat käänteet ovat toki tuttuja, mutta laadusta on huolehdittava koko neuvotteluprosessin ajan, ja päätöksentekijöiden on tiedettävä päätöstensä vaikutukset. Myös neuvoston ja parlamentin on harkittava ehdotustensa tarpeellisuutta. Erityisen tärkeää on myös komission vahva toive, etteivät jäsenmaat saisi lisätä EU-ehdotusten päälle annettavaa kansallista sääntelyä ilman perusteltua syytä.Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
