Etteikö talousasiat kiinnosta
suomalaisia? Tuomas Enbusken vetämä ja Finanssialan Keskusliiton (FK) isännöimä
talk show ”Sahaako Suomi omaa oksaansa?” veti Porin SuomiAreena-pihan täyteen
väkeä. Moni mukaan mielinyt jäi rannalle. Enbusken johdolla kuusi
kansanedustajaa pohti muun muassa, mihin tulee vetää finanssisääntelyn raja ja
onko sitä jo liikaa. Yhteistyön tahtoa tuntui keskustelussa löytyvän yli
hallitus-oppositio –rajojen.
Finanssialalle tähän mennessä tullut sääntely nähtiin keskustelussa pääsääntöisesti hyvänä asiana. Pankkiunioni ja siihen liittyvät kriisinratkaisutyökalut ovat olleet tervetulleita.
Monen mielestä tulisi kuitenkin tarkoin harkita, tarvitaanko sääntelyä ja eurooppalaista yhteisvastuuta enää lisää. Laura Huhtasaari muun muassa painotti, että yhteinen eurooppalainen talletussuoja johtaisi kohti liittovaltiota ja avaisi ovet moraalikadolle. Omat ongelmat maksatettaisiin yhteisvastuullisesti muilla. Ozan Yanar puolestaan näki yhteisvastuun hyvänä, koska pankkisektori kytkeytyy yli rajojen toinen toisiinsa.
Kommenttipuheenvuorossaan FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistutti, ettei euroalueen yhteinen talletussuojarahasto ole hyvästä, koska eri maiden talletussuojajärjestelmät ovat erilaisessa lähtötilanteessa. ”Toiset maat, kuten Suomi, ovat pääomittaneet omat kansalliset rahastonsa, toisissa maissa ollaan vasta lähtöruudussa. Suomen finanssiala kannattaa kyllä talletussuojan yhtenäistämistä euroalueella, mutta emme pankkien välistä yhteisvastuuta lisäävää yhteiseurooppalaista talletussuojarahastoa.”
Innolla norminpurkutalkoisiin
Hallitus on nostanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen purkaa turhia normeja, jotka osaltaan haittaavat talouskasvun liikkeellelähtöä ja Suomen kilpailukykyä. Ministeri Olli Rehn kiteytti asian näin: ”Suomessa kärsitään liian heikosta kansantalouden dynamiikasta ja yrittämiselle on liian paljon esteitä. Tarkoitus on, ettei teollisuuden eikä muunkaan elinkeinoelämän taakkaa enää lisätä.”
Rehnin mukaan esimerkiksi asumiseen ja maankäyttöön liittyviä lupamenettelyjä pitää keventää ja nopeuttaa. ”Liian moni urakka jää tekemättä ja liian moni työpaikka saamatta pitkään kestävän byrokratian vuoksi.”
Tytti Tuppurainen kannatti niin ikään turhan sääntelyn purkua mutta varoitteli liian pitkälle menemisestä. ”Jos esimerkiksi kunnilta puretaan normeja, voi käydä niin, että kunnat säästäessään eivät enää tarjoakaan samoja palveluja asukkailleen. Mihin norminpurkujuna pysähtyy?”, Tuppurainen kysyi.