Elinkeinoelämän järjestöt: viisi ratkaisua soteen

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat seuraavaa hallitusta ja hyvinvointialueita uudistuksen ripeään jatkamiseen ja esittävät konkreettisia ratkaisuja palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja kustannuskasvun hillitsemiseksi. Kuva: Shutterstock
  • Hyvinvointialueiden perustamisen myötä sote-uudistuksessa on päätetty vasta hallinnollisesta rakenteesta.
  • Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat seuraavaa hallitusta ja hyvinvointialueita uudistuksen ripeään jatkamiseen ja esittävät konkreettisia ratkaisuja palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja kustannuskasvun hillitsemiseksi.  

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat koko sen valmistelun ajan olleet palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä kustannuskasvun hillitseminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko palvelujärjestelmän tuottavuuden merkittävää parantamista.

Strategisella yhteistyöllä ja innovaatioiden hyödyntämisellä tuloksia

Elinkeinoelämän järjestöt pitävät välttämättömänä, että seuraava hallitus kirjaa tavoitteekseen monituottajuuden edistämisen ja yksityisen sektorin toimijoiden laajan hyödyntämisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit on otettava tehokkaaseen käyttöön julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta kehittämällä. Tämä edellyttää eri tuotantotapojen avointa vertailua ja strategista työnjakoa yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä.

Yksityiset palveluntuottajat ovat hyviä uudistamaan palveluprosesseja ja kehittämään uusia innovaatioita. Innovovaatiotoimintaa tukevat yhteisesti määritellyt päämäärät ja yksityiskohtaisen sääntelyn purkaminen, jotta nykyiset tekemisen tavat eivät rajoita liikaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen vapauttaa myös julkisen sektorin henkilöstöä niihin tehtäviin, jotka on perusteltua tuottaa julkisena tuotantona.

Elinkeinoelämän järjestöjen ehdotukset: 

  1. Velvoitetaan hyvinvointialueet tuotteistamaan palvelunsa, laskemaan oman tuotantonsa yksikkökustannukset ja ilmoittamaan ne julkisesti. Myös hoivaan ja hoitoon pääsyn ajat on ilmoitettava vertailukelpoisesti ja ajantasaisesti.
  2. Parannetaan julkisrahoitteisten palveluiden saatavuutta purkamalla korona-aikana syntyneet ylipitkät hoitojonot sekä puolittamalla erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhoidon hoitotakuuajat. Sanktioidaan kaikkien hoito- ja hoitotakuuaikojen ylittäminen sekä edellytetään ostopalveluiden ja palveluseteleiden käyttöönottoa takuuaikojen ylittyessä.
  3. Parannetaan kansalaisten valinnanmahdollisuuksia hoito- ja hoivapaikan suhteen kehittämällä Kelan sairausvakuutusjärjestelmää sekä korottamalla korvausten tasoa ja lisäämällä palveluseteleiden käyttöä merkittävästi. Julkista hyvinvoinnin rahoitusta on voitava täydentää kaikissa elämänvaiheissa yksityisellä rahoituksella, esimerkiksi Kela-korvausten tai vakuutusten tukemana. Kela-korvaukset pitävät mukana yksityisen rahoituksen osuuden, joka täydentää julkista hyvinvoinnin rahoitusta ja mahdollistaa kansalaisten oman vastuunkannon.
  4. Helpotetaan työvoimapulaa uudistamalla ammattiryhmien työjakoa ja teknologian yhteensovittamista kaikilla sote-aloilla sekä helpottamalla ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä.
  5. Panostetaan terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäiseviin palveluihin.
  6. Tuetaan ihmisten omaa vastuunkantoa.

Kansalaisten omaehtoinen varautuminen ja oma vastuun- kanto sekä sosiaaliturvan vastavuoroisuus ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Elinkeinoelämän keskusliitto
Finanssiala ry
Hyvinvointiala HALI ry
Keskuskauppakamari
Kuntoutusyrittäjät ry
Lääkäripalveluyritykset ry
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
Suomen Yrittäjät

Lisätietoja:

Vesa Rantahalvari
johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
vesa.rantahalvari@ek.fi
p. 040 544 4609

Päivi Luna
johtava asiantuntija, Finanssiala ry
paivi.luna@finanssiala.fi
p. 040 700 6618
 
Eveliina Vigelius,
johtaja, Hyvinvointiala HALI ry
eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi
p. 044 511 4411

Johanna Sipola,
varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
johanna.sipola@chamber.fi
p. 050 352 1172

Satu Grekin
Toiminnanjohtaja, Kuntoutusyrittäjät ry
satu.grekin@kuntoutusyrittajat.fi
p. 050 550 3488

Ismo Partanen
toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluritykset ry
ismo.partanen@lpy.fi
p. 040 518 5799

Panu Tast
toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
panu.tast@naery.fi
p. 040 542 2227

Riitta Hämäläinen-Bister
toiminnanjohtaja, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
riitta@sky-ry.fi
p.0405154449

Harri Jaskari
johtaja, Suomen Yrittäjät
harri.jaskari@yrittajat.fi
p. 050 512 2874

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan