Eläketuottojen verollepano ei innosta suurinta osaa Finanssiala ry:n (FA) kyselyyn vastanneita puoluejohtajia. SDP:tä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yleinen näkemys on, että verotus aiheuttaisi korotuspainetta eläkemaksuihin, mikä näkyisi suoraan palkansaajan rahapussissa.
Sinisten Sampo Terho toteaa, että eläkejärjestelmän tulisi olla helposti ennakoitava ja poukkoilevaa lainsäädäntöä tulisi välttää. Hän muistuttaa, että aikaisemmat eläkereformit, 1970-luvun puoliväli-indeksi ja taitettu indeksi 1990-luvulla perustuivat huoleen järjestelmän kyvystä maksaa eläkkeitä tulevaisuudessa.
”Kokeiluluontoisia muutoksia edestakaisin ei pitäisi kevyin perustein tehdä, tulivat ne eläkeyhtiöiden verotukseen, eläkevarojen käyttöön tai muuhun, mikä suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa eläkkeiden maksatukseen. Eläkevakuutusmaksujen korotukset tulisivat palkansaajan ja työnantajan maksettaviksi”, Terho sanoo.
Kokoomuksen Petteri Orpo epäilee, että verollepanosta mahdollisesti johtuva eläkemaksujen korotus tekisi tyhjäksi puolueen ajaman työn verotuksen alentamisen.
”Ajatus institutionaalisten sijoittajien kohtuullisesta lähdeverosta on pohtimisen arvoinen. Institutionaaliset sijoittajat on vapautettu osinkojen verotuksesta, ja ne hyötyvät täysimääräisesti viime vuosina reippaasti lasketusta yhteisöverosta. Tässä pohdinnassa täytyy kuitenkin myös ottaa huomioon heijastukset eläkemaksuihin”, pyörittelee puolestaan vihreiden Pekka Haavisto.
Eläkejärjestelmään kohdistetut uudet verot edelleen lisäisivät tulevaa maksupainetta.
Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari
Tähtäimessä ulkomaiset sijoittajat
Eläkeyhtiöiden verollepanon kannalla ovat vasemmistoliiton Li Andersson ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari, joka tuuraa puheenjohtaja Antti Rinnettä. He perustelevat vastaustaan veromenetyksillä, joita ulkomaisten sijoittajien verovapaus aiheuttaa.
”Vuonna 2016 ulkomaiset yhteisöt saivat Suomesta osinkoja lähes 11 miljardia. Näistä ne maksoivat lähdeveroa keskimäärin 2,3 prosenttia. Pieni lähdevero tiivistäisi veropohjaa ja kasvattaisi verotuloja jopa sadoilla miljoonilla euroilla”, Andersson perustelee.
Skinnari muistuttaa, että Suomi ei voi verottaa ulkomaalaisten eläkkeitä tai nostoja rahastoista ilman, että myös kotimaisia eläkeyhtiöitä verotetaan. Molemmat puheenjohtajat ovat sitä mieltä, että verollepanon yhteiskunnallinen hyöty olisi haittoja suurempi.
Kristillisdemokraattien Sari Essayahin ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä eläketuottoja ei tule panna verolle. Essayah kuitenkin kävisi läpi osinkoverotuksesta vapautetun yleishyödyllisten yhteisöjen joukon ja pohtisi, onko kaikkien verovapaus perusteltavissa. Keskustan Juha Sipilä muistuttaa sijoitusrahastojen verovapauden ja työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan turvaamisen tärkeydestä Suomen pääomamarkkinoille.
”Mahdollisia uudistusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eri yhteisöjen toimintaedellytyksiin on selvitettävä ja arvioitava laajasti”, Sipilä toteaa.
”Eläkeyhtiöiden tuotot ja rahat tarvitaan eläkkeisiin, ja niitä ei pidä käyttää muihin tarkoituksiin”, Henriksson summaa.
FA lähetti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille joukon hallitusohjelmatavoitteisiinsa liittyviä kysymyksiä. Kysymykset käsittelevät samoja teemoja kuin Finanssialan Kasvun eväät -kumppanuusohjelman kirjoitukset. Kainalojutussa kerromme Finanssialan kannan aiheeseen sekä poimintoja Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen kumppanuuskolumnista.