Ei pelkkä byrokratian koukero – energiatodistus nostaa asunnon arvoa ja tukee vihreää siirtymää

Energiatodistus voi varsinkin tulevaisuudessa vaikuttaa selvästi rahoituksen hintaan ja kodin vakuusarvoon.  Kuva: Shutterstock
  • Suomalaisille kotitalouksille on laadittu vain vähän energiatodistuksia, vaikka ne tarjoavat monia hyötyjä.
  • Energiatodistus kasvattaa pitkällä aikavälillä asunnon arvoa, leikkaa arjen kuluja ja edistää ekologisesti kestävämpää rakentamista.
  • Energiatodistusten yleistymistä tulisi edistää sisällyttämällä kansalliseen lainsäädäntöön energiatodistuspakko energiaremonttien yhteydessä. Myös asennetyölle on tarvetta.

Energiatodistukset tarjoavat monenlaisia hyötyjä. Ne auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia säästää energiaa, ja pienentävät siten arjen kuluja sekä tarjoavat asunnon omistajalle ekologisuuden luomaa mielenrauhaa. Todistus kertoo luotettavasti asunnon energialuokasta ja voi varsinkin tulevaisuudessa vaikuttaa selvästi rahoituksen hintaan ja kodin vakuusarvoon. Energiatodistukset kasvattavat siis pitkällä tähtäimellä asunnon arvoa.

Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun, ja se toimii todisteena onnistuneesta energiatehokkuusremontista. Rahoittajille, kuten pankeille, energiatehokkuuden arviointi ei ole pelkkä muodollisuus – energiatehokkuus on ekologisesti kestävän asumisen olennainen mittatikku.

Hyötyihinsä nähden energiatodistukset eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) energiatodistusraportin 2023 mukaan kerrostaloista vain 46 prosentille on laadittu energiatodistus. Omakoti- ja paritalojen luku on hälyttävän alhainen – vain 13 prosenttia.

”Energiatodistuksiin liittyvä välinpitämättömyys on valitettavan yleistä. Asuntokaupan osapuolet tuntuvat suhtautuvan energiatodistukseen monesti pelkkänä byrokraattisena rasitteena, johon liittyviä velvoitetta ei käytännössä noudateta”, kertoo Finanssiala ry:n (FA) energiatehokkuuteen ja kestävään rahoitukseen erikoistunut juristi Aleksi Kaakinen.

”Energiatodistus pitäisi nähdä välineenä, jollaiseksi se on alun perin tarkoitettu: se on todiste ekologisuudesta, alhaisemmista asumiskustannuksista ja todennäköisesti keskimääräistä myönteisemmin kehittyvästä asunnon arvosta”, Kaakinen jatkaa.

Ei mikään turha asiakirja

Energiatodistus on lain mukaan pakollinen rakennusluvan hakuvaiheessa sekä olemassa olevalle rakennukselle silloin, kun rakennus tai osa siitä myydään tai vuokrataan. Myyjälle laki asettaa yksiselitteisen vaatimuksen: energiatodistuksen on oltava esillä asuntoa myytäessä, eli se täytyy myyntiprosessin aikana esittää ostajalle. Valtioneuvoston asetus velvoittaa samaan myös kiinteistönvälittäjiä.  

”Monitahoisella velvoittavuudella on haluttu varmistaa, että asuntomarkkinoiden energiaekosysteemi toimii saumattomasti. Jos yksikin toimija luistaa, ei lopputulos lupaa hyvää kestävyyspyrkimysten kannalta. Ekologisesti kestävä asuinrakentaminen tai -rahoittaminen ottaakin siis huomioon asunnon energialuokan”, Kaakinen täydentää.

Pankit käyttävät arvioinnin mittapuuna muun muassa EU:n taksonomia-asetusta, jossa määritellään se, minkälaisia elinkeinoelämän toimintoja rahoittajat voivat tällä hetkellä pitää vihreinä tai kestävinä.

Taksonomia-asetuksen raportointivelvoitteet edellyttävät, että rahoittajien liiketoiminnan vihreyttä arvioidaan varsin ankarin kriteerein. Esimerkiksi asuntolainojen luokittelu vihreiksi edellyttää, että pankki kykenee osoittamaan lainan käyttötarkoituksen vihreäksi.

”Pankit tukeutuvat kestävyyden arvioinnissa juuri energiatodistuksiin. Energiatodistus todistaa asuntolainan vihreydestä silloin, kun rahoitettava asunto edustaa energiatehokkuusluokassaan maan parasta 15 prosenttia. Koska energiatodistukset ovat verraten harvinaisia, pankeilla on toisinaan vaikeuksia todentaa rahoituksensa kestävyystekijöitä ja siten täyttää taksonomia-asetuksen velvoitteita”, Kaakinen harmittelee.

Mikä avuksi?

Tällä hetkellä energiatodistusvaade koskee yksinomaan uudisrakentamista ja olemassa olevien rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Paradoksaalista kyllä, todistusta ei toistaiseksi vaadita energiaremonteista.

”Energiatodistusten saatavuutta tulisi ensi vaiheessa lisätä sisällyttämällä kansalliseen lainsäädäntöön rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimus energiatodistuspakosta myös energiaremonttien yhteydessä. Lisäksi tulisi varmistaa, että esimerkiksi myyjät ja kiinteistönvälittäjät saadaan mukaan energiatalkoisiin”, Kaakinen kannustaa.

Asennetyön ja lainsäädännöllisten muutosten lisäksi Kaakinen painottaa jämäkämpää kontrollia.

”Viranomaisten harjoittama valvonta on varsin niukasti resursoitua, jolloin todistusten puuttumista on haastavaa sanktioida tehokkaasti.”

Aihepiiriä koskevan ymmärryksen kasvattaminen on Kaakisen mukaan välttämätöntä, sillä ekologisesti kestävämpi rakentaminen on yksi vihreän siirtymän kulmakivistä. ”Kaikkien osapuolten tulisi sisäistää energiatodistusten tärkeys, jotta voitaisiin yhdessä liikkua kohti vihreämpää yhteiskuntaa”, Kaakinen kiteyttää.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan