- Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jonka avulla toisen henkilön voi valtuuttaa tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä, jos oma toimintakyky heikentyy.
- Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, kun on vielä työiässä ja hyvissä voimissa.
- Vuonna 2021 vahvistettiin noin 6 000 edunvalvontavaltuutusta ja määrän odotetaan kasvavan vuosittain väestön ikääntyessä.
- Toukokuun alussa käynnistyvällä Omissa käsissä -kampanjalla halutaan lisätä tietoisuutta edunvalvontavaltuutuksista sekä kannustaa kansalaisia edunvalvontavaltakirjan tekemiseen hyvissä ajoin.
- Kampanja näkyy eri medioissa toukokuusta alkaen useiden vuosien ajan.
- Kampanjoinnissa on mukana noin 50 organisaatiota ministeriöistä paikallisyhdistyksiin.
- Kampanjaan voi yhä osallistua. Lisätietoa kampanjasta, edunvalvontavaltakirjan tekemisestä, mukana olevista kumppaneista ja osallistumisesta voi lukea osoitteesta www.omissakäsissä.fi.
Väestön ikääntyminen lisää edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina merkittävästi. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) nostaa aihetta esille yhdessä noin 50 suomalaisen organisaation kanssa käynnistämällä toukokuussa Omissa käsissä -kampanjan. Finanssiala on yksi kampanjassa mukana oleva taho.
Edunvalvontavaltuutuksella toisen henkilön voi valtuuttaa tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyvyttömyys voi tulla eteen esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vaikkapa muistisairauden myötä.
Kun väestö ikääntyy, kasvaa myös avun tarve asioiden hoitamiselle. Asioiden hoito voidaan järjestää esimerkiksi edunvalvojan määräämisen tai edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen avulla. Vuonna 2021 voimaan tulleista edunvalvonnoista ja edunvalvontavaltuutuksista melkein puolet oli edunvalvontavaltuutuksia. Kampanjan tavoitteena on se, että tulevaisuudessa suurin osa suomalaisista saisi tarvitsemansa avun tekemällä edunvalvontavaltuutuksen.
Asia ei koske pelkästään ikääntyneitä, sillä oma toimintakyky voi heiketä esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena jo nuorella iällä. Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä jo työikäisenä.
Edunvalvontavaltakirjalla voi varautua oman toimintakyvyn heikentymiseen – valtakirjan tekoon on tarjolla tukea esimerkiksi pankeissa
”Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen alkaa siitä, että miettii, kenen käsiin haluaa asioidensa hoitamisen antaa. Moni ei esimerkiksi tiedä, että puolison asioita ei voi hoitaa ilman valtuutusta. Edunvalvontavaltuutus antaa tähän kattavimmat keinot”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto tiedotteessa.
Edunvalvontavaltuutus on läheisille perinteistä edunvalvontaa helpompi vaihtoehto, koska yksilölliset toiveet on etukäteen mietitty ja luottohenkilö valittu. Luottohenkilön ei tarvitse myöskään raportoida asioiden hoitamisesta vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle. Toki asiakirjat ja tositteet tulee pitää tallessa.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä yhdessä lakia tuntevan asiantuntijan kanssa. Apua valtakirjan tekemiseen on saatavilla esimerkiksi pankeista, eri järjestöistä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoista sekä oikeusaputoimistoista. Asiantuntijan apu on tärkeä, jotta valtakirja on vahvistamisen hetkellä juridisesti pätevä. Noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista jää vuosittain eri syistä vahvistamatta.
Edunvalvontavaltakirja tehdään aina ennakkoon. Valtakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa vasta toimintakyvyttömyyden sattuessa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Turvallinen digi- ja asiointiosaaminen – miten sitä voisi edistää?
Väestönkasvun käännös eksponentiaaliseen laskuun näkyy myös eläkejärjestelmässä
Seniorit ja finanssiala yhdistivät voimansa – millaisia ratkaisuja tarvitaan ikääntyneiden talous- ja digiosaamisen kohentamiseen?
Ilmarisen tutkimus: Eläkeläiset varautuvat pääosin hyvin eläkeaikaansa
