Digitalisaation on palveltava kansalaisia ja yrityksiä – valtion digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan

Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kuva: Shutterstock
  • Valtion digitaalinen kompassi -projekti etsii erilaisia tapahtumia, joiden digitalisointia olisi tarpeen edistää.
  • Vakuutusala ajaa yhdeksi digikompassin tapahtumaksi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittelyn digitalisointia.
  • Toinen digisujuvoittamista kaipaava asia on omaisen kuoleman jälkeinen paperisota.
  • Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.

Digikompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa. Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta.

Finanssiala ry (FA) tarjoaa digikompassiin yhdessä Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa aloitetta, joka sujuvoittaisi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumista seuraavaa prosessia.

”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, avaa FA:njohtava asiantuntija Timo Tuominen.

Aloite liittyy Suomen digitalisaatiokehitystä ohjaavaan digikompassiin, johon paraikaa haetaan digitalisoitavia tapahtumia. Haku on päällä tammikuun loppuun saakka.

”Tapahtumat voivat liittyä paitsi elämäntapahtumiin, myös liiketoimintatapahtumiin, jotka aloittavat jonkinlaisen toimintaketjun. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työntekijän rekrytointi, osaamisen kehittäminen tai yrityskauppa.”

 Digitalisaatio on kaikin keinoin saatava valjastettua palvelemaan kansalaisia ja yrityksiä. Tämä vaatii saumatonta kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja sitä koskevaan ohjelmaehdotukseen. Suomi haluaa olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa. Suomen digikompassiin on EU-tavoitteiden lisäksi koottu myös kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja.

Päättäjiltä laaja tuki omaisten taakan keventämiselle

Toinen finanssialan keskeinen digitalisaatioteema on järjestelmä, joka kokoaisi tietoja automaattisesti yhteen kuoleman jälkeen. Iso osa tarvittavista tiedoista on jo olemassa sähköisessä muodossa, mutta ne ovat hajallaan eri järjestelmissä. Tällaista kokoavaa järjestelmää kutsutaan kuoleman ekosysteemiksi.

”Valtion tulisi tarjota turvallinen, Suomi.fi-tyyppinen palvelualusta, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu”, Tuominen kertoo FA:n tavoitteista.

Kuoleman ekosysteemille on vahva tuki päättäjien keskuudessa. FA:n syksyllä 2022 Aula Researchilla teettämässä vaikuttajakyselyssä 85 prosenttia poliittisista vaikuttajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että järjestelmä pitäisi luoda.

”Sekä käytännön kokemukset että kyselyn tulokset osoittavat, että järjestelmälle on suuri tarve. Nyt jos koskaan pitää siirtyä sanoista tekoihin ja ottaa kuoleman ekosysteemi mukaan tulevaan hallitusohjelmaan”, Tuominen summaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan