- Digitaalista henkilöllisyyttä edistävän hankkeen tavoitteet on pidettävä kunnianhimoisina.
- Valtio on tuomassa markkinoille älypuhelimeen ladattavan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, jota voitaisiin käyttää tunnistusvälineenä sekä tiskillä asioimiseen että vahvana sähköisenä tunnistusvälineenä.
- Finanssiala ry (FA) on kannattanut ajatusta valtion tuottamasta sähköisestä ydinidentiteetistä ja siihen liitetystä digitaalisesta tunnistusvälineestä.
”Digitaalisen identiteetin kehittäminen on tervetullut hanke. Toiveemme on, että hankkeen kunnianhimoisista tavoitteista pidetään kiinni. Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hyödyt on saatava sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön laajasti”, FA:n johtava asiantuntija Peter Jansson sanoo.
Käytännössä digitaalinen henkilöllisyystodistus on passin ja henkilökortin kaltainen virallinen henkilöllisyystodistus, joka on digitaalisessa muodossa mobiilisovelluksena älypuhelimessa. Näin esimerkiksi kaupassa asioitaessa ei tarvitsisi näyttää koko henkilötunnusta, sillä digitaalisella henkilöllisyystodistuksella olisi mahdollista näyttää vain ikä.
Matkustusasiakirjana digitaalinen henkilöllisyystodistus ei käy eikä se korvaa passia tai henkilökorttia.
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttö vaatii älypuhelinta. Koska kaikilla ei ole mahdollista käyttää älypuhelinta, tuodaan rinnalle luonnollisen henkilön tunnistusväline, jolla mahdollistetaan myös erityisryhmille sähköinen asiointi. Tarkempia teknisiä ratkaisuja tälle tunnistusvälineelle ei vielä ole.
Digitaalisen henkilöllisyyden hankkeen tavoitteena on ollut, että kaikki tekniset ratkaisut suunnitellaan alusta alkaen siten, että ne ovat hyödynnettävissä myös yksityisellä sektorilla.
”Lausuntokierroksella olleen esityksen myötä valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että tämä tavoite ei ole toteutumassa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tulossa sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön, mutta vaihtoehtoinen väline, luonnollisen henkilön tunnistusväline, ei ole tulossa. Näin ollen rimaa on valitettavasti laskettu, vaikka alkuperäiset tavoitteet olivat hyviä,” Jansson sanoo.
Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisen henkilön tunnistusväline toimisi vain julkisen sektorin sähköisessä asioinnissa. FA:n käsityksen mukaan tämä ei ole ollut hankkeen alkuperäinen tavoite. Alun perin ajatuksena on ollut, että erityisryhmille tarkoitettu vaihtoehtoinen sähköinen tunnistusväline olisi hyödynnettävissä myös yksityisen sektorin sähköisessä asioinnissa.
”Digitaalinen henkilöllisyystodistus on hyödynnettävissä yksityisen sektorin sähköisessä asioinnissa, eli emme näe pätevää syytä siihen miksi luonnollisen henkilön tunnistusvälineen osalta on rajattu yksityissektori ulos. Luonnollisen henkilön tunnistusvälineen käytön rajoittaminen vain julkisen sektorin sähköisiin asiointipalveluihin ei edistä yhdenvertaisuuttakaan”, Jansson perustelee.
Erityisen arvokkaana hankkeen tuotoksena FA pitää valtion ensitunnistamistiedon sähköistä jakelua, joka on tähän asti pitkälti nojautunut pankkien tekemään tunnistamiseen.
Oman mausteensa tähän kuvioon tuo kesäkuussa 2021 julkaistu komission sääntelyehdotus yhteisestä eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä.
”Nähtäväksi jää miltä vahvan tunnistamisen ratkaisut näyttävät muutaman vuoden kuluttua”, Jansson pohtii.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakko etenee – sisältö on vielä hahmottumassa
Sähköiset tunnisteet Suomessa ovat turvallisia
Lakiesitykset henkilötunnusten uudistuksesta ja digitaalisesta henkilöllisyydestä raukesivat – nyt on mahdollisuus kuopata uusi yksilöintitunnus, joka on kallis ja turha
