”Basel IV” heikentäisi pankkien kykyä luotottaa talouden kasvua

Finanssialan Keskusliitto (FK) tapasi 15.11. yhdessä Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten kanssa komission varapuheenjohtajat Jyrki Kataisen ja Valdis Dombrovskisin. Tapaamisessa tuotiin esiin finanssialan huoli uudesta pankkisääntelystä, jota Baselin pankkivalvontakomitea parhaillaan viimeistelee. Sääntely voisi nostaa tuntuvasti monien pohjoismaisten pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja heikentää pankkien kykyä luotottaa talouden kasvua.

​​Pankkialalla ollaan parhaillaan toimeenpanemassa ns. Basel III –sääntelyä, jonka myötä pankkien omien varojen määrää ja maksuvalmiutta koskevat säännökset tiukentuvat huomattavasti. Vaikka Basel III on vasta toimeenpanovaiheessa, Baselin komitea on jo valmistelemassa uutta sääntelyä. Komitean mukaan kyse on nykyisen sääntelyn viimeistelemisestä, mutta finanssialalla hanke on nimetty Basel IV:ksi. Syynä ovat ne suuret muutokset, jotka uusi sääntely toisi toteutuessaan vakavaraisuuslaskentaan.

Muutokset koskisivat erityisesti pankkeja, jotka käyttävät luotonannon riskien arvioinnissa omia sisäisiä laskentamallejaan (ns. IRBA-malleja). Eri tahojen tekemien arvioiden mukaan pankkien pääomavaatimukset voisivat nousta jopa kymmeniä prosentteja, jos ehdotukset toteutetaan. Samalla vakavaraisuuslaskenta muuttuisi nykyistä vähemmän riskejä heijastavaksi, koska sisäisten mallien käyttöä rajoitettaisiin ja käyttöön otettaisiin karkeita sääntöjä, jotka asettavat luotoille saman vähimmäispääomavaateen riskeistä riippumatta.

Uudistukset iskisivät myös pohjoismaisiin pankkeihin, jotka käyttävät IRBA-malleja vakavaraisuuslaskennassaan. Kiristyvät pääomavaatimukset heikentäisivät pankkien luotonantokykyä ja heijastuisivat sitä kautta kansantalouteen. Lisäksi luotonannon kohdentuminen taloudessa voisi muuttua.

”Viime kädessä kyse on siitä, miten ja millä ehdoilla yritykset ja kotitaloudet saavat rahoitusta investointeihinsa ja erilaisiin hankintoihinsa. EU-maiden ja komission tulee yhdistää voimansa ja vaikuttaa Baselin komiteaan, jotta se muuttaa ehdotuksiaan”, toteaa FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

FK:n sekä Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten mielestä uudistusten lähtökohtana on oltava vakavaraisuussääntelyn kattava riskiperusteisuus. Karkeasti määritellyt säännöt eivät tätä kriteeriä täytä. Komitean on laadittava ehdotuksistaan vaikutusarvio, jossa otetaan huomioon eri ehdotusten yhteisvaikutukset. Pääomavaatimusten nousun on oltava mahdollisimman pieni.

”Jos Baselin komitea kaikesta huolimatta päättää suosituksista, jotka kohtelevat eurooppalaisia pankkeja kohtuuttomalla tavalla, EU-päättäjien tulisi unionin omaa lainsäädäntöä valmistellessaan ottaa huomioon eurooppalaisen pankkijärjestelmän erityispiirteet ja muokata sääntelyä paremmin EU-maiden tarpeisiin sopivaksi”, FK:n Kauppi sanoo.

FK:n sekä Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten yhteinen kannanotto (englanniksi)
FK:n sekä Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pankkiyhdistysten yhteinen tiedote (englanniksi)

Korjattu aiempaa uutista 24.11.: Pankkien pääomavaatimukset voisivat nousta jopa kymmeniä prosentteja, ei prosenttiyksikköjä, kuten aiemmin virheellisesti uutisoimme.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat