FINANSSI-ILTA
- Finanssi-illan väittelyssä kohtasivat vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto. Keskustelun moderoi EVAn johtaja Emilia Kullas.
- Aiheena oli Unelmani EU – miten Suomen pitää tulevaisuudessa asemoitua unionissa.
- Tallenteen keskustelusta voit katsoa jutun lopusta.
Finanssiala ry:n 8.11.2021 järjestämän Finanssi-illan teema oli EU – Rauhaa, rakkautta ja rahaa. Puhujina tilaisuudessa olivat Harjanteen, Puiston ja Kullaksen lisäksi Jutta Urpilainen, Olli Rehn, Jyrki Katainen, Ida-Maria Skytte, Anu Bradford, Timo Ritakallio ja Piia-Noora Kauppi.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtaja ja ilmastotutkija Atte Harjanne kohtasi Finanssi-illan väittelyssä perussuomalaisten kansanedustajan, filosofian tohtori Sakari Puiston. Keskustelun moderoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas.
Aluksi kansanedustajat nousivat paneelipenkeistään ja Kullaksen sanoin naulasivat teesinsä pöytään. Alkupuheenvuorojen jälkeen kolmikko keskusteli teesien aiheista.
Harjanteen pöytään naulaamat teesit
“EU on historiansa aikana ollut menestystarina. Haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato ja datatalous ovat luonteeltaan sellaisia, että EU on tarpeen. EU on tehokas luodessaan ja ohjatessaan markkinoita – toimivat markkinat ovat tehokas voima luomaan hyvinvointia. Näiden voimien valjastukseen EU on oikeaa kokoluokkaa. Skarpattavaa unionilla on läheisyysperiaatteen, demokratian ja läpinäkyvyyden suhteen.
Parhaimmillaan EU-sääntely asettaa tavoitteet ja reunaehdot: hyvä esimerkki on päästökauppa. Kehnoimmillaan sääntely on itsensä kanssa päällekkäistä, poukkoilevaa ja liian yksityiskohtaista.”
Puiston pöytään naulaamat teesit
“Keskeisiä kysymyksiä ovat, minkälaisessa maailmassa olemme nyt ja miten EU vastaa tulevaisuuden kehitykseen. Maailmassa on juuri nyt paljon epävarmuutta, mutta myös kasvua, tieteellistä ja teknologista murrosta. Uusia megatrendejä ovat muun muassa biotieteet, tekoäly ja lohkoketjuteknologia, jotka voivat muuttaa maailmaa aikana merkittävästi
Ilmassa on myös paljon turbulenssia – autoritääriset järjestelmät, keskuspankkien epätavallinen rahapolitiikka… maailmanpolitiikan tilanne on ainutlaatuinen.
Suomi on saanut paljon positiivista EU:sta. Nyt negatiivisia puolia on yhä enemmän. EU:n kehityksen riski on sisäinen muutos varsinkin Brexitin jälkeen. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Siirrytäänkö sisäiseen voimapolitiikkaan ja tulonsiirtoihin? Päätetäänkö tulevaisuuden EU:n asiat Pariisissa, Madridissa ja Roomassa?”
Katso tallenne keskustelusta
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja