HEIKENTYVÄSSÄ TALOUS-SUHDANTEESSA ON VÄLTETTÄVÄ TOIMIA, JOTKA VAIKEUTTAVAT LUOTONANTOA JA JARRUTTAVAT TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTTA
- Finanssivalvonnan suosituksen mukaan kuormitettujen velanhoitomenojen olisi pääsääntöisesti oltava enintään 60 % hakijan kuukausittaisista nettotuloista.
- Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että täällä ei oteta käyttöön tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta.
- Finanssiala pitää Fivan suositusta erikoisena. Suositus tulee vaikuttamaan kotitalouksien luotonottoon ja -saantiin.
Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että täällä ei oteta käyttöön tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta. Finanssiala ry (FA) pitää siten erikoisena Finanssivalvonnan (Fiva) tänään 28.6. julkistamaa suositusta asuntolainan hakijan lainojen ja pääomavastikkeiden enimmäishoitorasitteesta. Suosituksen mukaan kuormitettujen velanhoitomenojen olisi pääsääntöisesti oltava enintään 60 % hakijan kuukausittaisista nettotuloista. Vaikka kyse on muodollisesti suosituksesta, käytännössä se on pankkien kannalta verrattavissa velvoittavaan sääntelyyn. Suomessa ollaan siten ottamassa viranomaisen toimesta käyttöön uusi asuntoluototuksen rajoittamisväline.
Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estämiseen keinoja etsinyt valtiovarainministeriön työryhmä luovutti syksyllä 2019 mietintönsä, jossa se huolellisen harkinnan jälkeen ei esittänyt rajoitteita tuloihin suhteutettuihin velanhoitomenoihin. Sen sijaan työryhmä ehdotti tulosidonnaista velkakattoa (DTI), mutta valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti 2.7.2021, ettei hän aio edistää valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien velkakattoa.
FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kummeksuu Fivan suositusta tuloihin sidotusta velkaantumisrajoitteesta.
”Vaikka kyseessä on suositus, on selvää, että sillä on merkittävä ohjausvaikutus pankkien luotonantoon aivan samaan tapaan kuin jo kymmenkunta vuotta voimassa olleella asuntolainan ottajan stressitestillä on ollut”, Mattila sanoo.
Käynnissä on nyt erilaisia sääntelyhankkeita, joilla vaikutetaan jatkossa kotitalouksien velkaantumiseen. Hallitus antoi 16.6. eduskunnalle lakiesityksen asuntolainojen enimmäispituudesta ja muun muassa taloyhtiölainojen sääntelystä. Lisäksi oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutosta korkokaton tiukentamisesta.
”Nämä tulevat vaikuttamaan kotitalouksien luotonottoon ja -saantiin. Se, miten paljon luotonsaanti muuttuu, jää nähtäväksi, sillä Fivan tänään antaman suosituksen vaikutuksia ei ole tarkasteltu yhdessä muiden, jo valmistelussa olevien toimenpiteiden kanssa.”
Mattilan mukaan vaikutusarviointien tärkeyttä korostaa erityisesti nykyinen taloustilanne: heikentyvässä taloussuhdanteessa on vältettävä toimia, jotka vaikeuttavat luotonantoa ja jarruttavat työvoiman liikkuvuutta.
Fivan nykyinen suositus asuntolainan hakijoiden stressitestauksesta on ollut toimiva ja riittävä järjestely. Osin päällekkäistä ja määrittelyiltään nyt voimassa olevasta suosituksesta poikkeavaa uutta suositusta ei Mattilan mukaan tarvita.
Nykyisen suosituksen mukaan pankkien tulee testata asuntolainan hakijoiden maksukyky vähintään 6 prosentin korolla ja korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla. Myös taloyhtiölainan rahoitusvastikkeen nousu ja mahdollisen lyhennysvapaan päättyminen on otettava huomioon.
”Fivan uuteen suositukseen sisältyvä prosentuaalinen enimmäisvelanhoitorasite ei ota riittävällä tavalla huomioon asiakkaan tosiasiallista maksuvaraa eri tulotasoilla. Olennaista on asiakkaalle velanhoitomenojen jälkeen käyttöön jäävä euromäärä. Siten korkeammilla tulotasoilla velanhoitomenojen prosenttiosuus nettotuloista voi olla suurempi kuin matalilla tulotasoilla ilman, että asiakkaalle koituu ongelmia velanhoidon kanssa”, Mattila tähdentää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssivalvonnalta viisas päätös pitää lainakatto ennallaan
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä