Asuntolainojen vastineeksi löytyy myös säästöjä ja sijoituksia

Joka toisella suomalaisella on jotain lainaa. Tyypillisimmin se on asuntolainaa, jollaista on 29 prosentilla. Lainan vastapainoksi useimmilla on myös säästöjä ja sijoituksia. Kotitalouksilla, joilla lainaa on yli 250 000 euroa, säästöjä ja sijoituksia on 80 prosentilla. Tiedot selviävät Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.

Säästö- ja sijoitusvarallisuuden keskimääräinen arvo asuntolainaa omaavilla on noin 19 000 euroa. Varallisuuden arvo nousee, mitä suuremmasta lainamäärästä on kyse. Keskimäärin suomalaisilla on asuntolainaa noin 99 000 euroa, pääkaupunkiseudulla tätä enemmän.

Kahden viime vuoden aikana otetut asuntolainat ovat suuruudeltaan olleet noin 150 000 euroa, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 180 000 euroa. ”Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet hyvin toimeentulevat, joilla on myös keskimääräistä useammin säästöjä tai sijoituksia. Heistä 86 prosenttia on myös varautunut koron nousuun ja siitä aiheutuviin lainanhoitokulujen kasvuun”, kertoo johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Erkkilän mukaan asuntolainoihin liittyvät riskit tuntuvat olevan hyvin hallinnassa. ”On tärkeää, että velkaantumiskeskustelussa otetaan huomioon myös varallisuus. Vaikka keskivertosuomalaisen rahoitusvarallisuus ei ole suuren suuri, on se kuitenkin tärkeä puskuri odottamattomien tilanteiden varalle”.” Erkkilä muistuttaa, että Suomessa viranomaisilla on jo tällä hetkellä käytössään suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä. Monet niistä kohdistuvat pankkien kotitalouksille myöntämiin asuntolainoihin. ”Jos lainansaantia kiristetään, on vaarana, että suomalaisten mahdollisuus muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä heikkenee. Tämä heijastuisi myös talouden kasvuedellytyksiin”, Erkkilä painottaa.

Korkojen mahdolliseen nousuun varaudutaan

Tutkimukseen vastanneista asuntolainallisista 56 prosenttia on huolissaan korkojen noususta. Määrä on aiempaa suurempi. Huoli korkojen noususta on mielessä yhtä lailla pieni- ja suurituloisilla, samoin erikokoisia asuntolainoja omaavilla.

Lainaan liittyviin riskeihin suomalaiset varautuvat entistä useammin säästämällä. Myös kiinnostus korkokattoa kohtaan on kasvanut selvästi. Korkokaton ottaneiden määrä on noussut 30 prosenttiin ja myös lainanottoaikeissa olevat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä.

Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1-2 vuoden välein. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä, luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella selvitettiin uusina aiheina säästöjen ja sijoitusten arvoa, taloyhtiölainoihin liittyviä asioita, uudisasuntojen tontin lunastamista, sijoitusasuntoon kohdistuvia lainoja sekä rahan siirtämiseen ja ostosten maksamiseen tarkoitetun mobiilisovelluksen käyttämistä.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluina marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Tällöin haastateltiin 2 500 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään 15-79 kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 4,3 miljoonaa.

Tutkimuksen teki Finanssiala ry:n toimeksiannosta IROResearch Oy.

Tutkimusraportti

Kuvapaketti