Asuntolainakaton nosto olisi ollut tarpeen 

Pankkien lainanantokykyä ei pidä rajoittaa, jotta niin yritys- kuin asuntoluototuskin voivat jatkua ennallaan

Kuva: Shutterstock
  • Finanssiala ry (FA) on pettynyt Fivan päätökseen pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakaton nosto lakisääteiselle perustasolleen helpottaisi asuntomarkkinoiden tilannetta. 
  • Fivan päätöksessä pankkien kotimaiset lisäpääomavaatimukset jäivät ennalleen. 
  • Rakenteellisiin järjestelmäriskeihin liittyvä lisäpääomavaatimus nousee 1 %:iin ensi keväänä Fivan maaliskuussa tekemän päätöksen mukaisesti. 

Finanssivalvonnan johtokunta tiedotti 29.6.2023 säilyttävänsä lainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan. Myös pankeille asetettava muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan. Lisäksi johtokunta hyväksyi Norjan järjestelmäriskipuskurivaatimuksen sovellettavaksi osittain saamisiin, joita suomalaisilla luottolaitoksilla on Norjassa.

Heikentynyt taloustilanne näkyy selkeästi myös Suomen asuntomarkkinoilla. Lämmitysenergian hinnan ja korkojen nousu sekä yleinen epävarmuuden kasvu alkoivat hiljentää asuntojen kysyntää jo kesällä 2022. Markkinoiden alakulo on sen jälkeen jatkunut. Kauppamäärät ovat vähentyneet selvästi ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun.

Johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssiala ry:stä (FA) on pettynyt Fivan päätökseen pitää asuntolainakatto ennallaan. Hänen mielestään talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkeneminen olisi ollut syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä.

”Asuntomarkkinoiden tilannetta helpottaisi, jos asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto nostettaisiin lakisääteiselle perustasolleen myös muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta.”

Nykyinen yläraja lainan määrälle suhteessa vakuuksiin on ensiasunnon ostajilla 95 prosenttia ja muilla 85 prosenttia. 

Fiva jätti tämän päivän päätöksessään pankkien kotimaiset lisäpääomavaatimukset ennalleen. Muuttuva lisäpääomavaatimus on siten edelleen 0 %, ja suuremmille pankeille asetetut pankkikohtaiset ns. O-SII-vaatimukset samoilla tasoilla, joille ne asetettiin vuosi sitten. Rakenteellisiin järjestelmäriskeihin liittyvä lisäpääomavaatimus nousee 1 %:iin ensi keväänä Fivan maaliskuussa tekemän päätöksen mukaisesti.

FA:n mielestä rakenteellisiin järjestelmäriskeihin liittyvän lisäpääomavaatimuksen voimaantuloa olisi pitänyt myöhentää.

”Pankkien lainanantokykyä ei pidä rajoittaa, jotta niin yritys- kuin asuntoluototuskin voivat jatkua ennallaan ja siten tukea talouskasvua ja työllisyyttä”, Mattila sanoo.

Mattila painottaa myös, että lisäpääomavaatimuksista päätettäessä Fivan tulisi ottaa huomioon suomalaisten pankkien kilpailuedellytykset ja pankkien sisämarkkinan toimivuus EU:ssa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan