- Finanssiala ry pitää valtion tukeman asuntotuotannon kehityssuosituksia oikean suuntaisina, mutta kaipaa rohkeampaa otetta.
- Myös rahoittajan näkökulma tulisi huomioida paremmin uudistuksessa.
- Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon eli ARA-järjestelmän kehittämisestä.
- Toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa pitkän korkotukimallin uusien lainojen laina-aikojen lyhentämistä 30 vuoteen, rajoituksista vapauttamisen helpottamista ja opiskelija-asuntokohteiden lainoituksen kehittämistä.
- Korkotuen kohdentaminen lyhyempiin lainoihin olisi merkittävä edistysaskel pankkien mielenkiinnon lisäämiseksi. Myös niin sanottu välimalli eli pitkien 40-vuotisten ja lyhyiden 10-vuotisten korkotukilainojen yhdistelmä voisi herättää rahoittajien kiinnostuksen.
ARA-järjestelmän rahoituksen ongelmakohdat ovat olleet jo pitkään tiedossa, myös Finanssiala ry (FA) on tarjonnut useita ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi.
Ympäristöministeriön asettama työryhmä ehdottaa muun muassa, että 40-vuotiseen pitkään korkotukimalliin hyväksyttävien uusien lainojen laina-aikaa lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.
”Ehdotus laina-ajan lyhentämisestä 30 vuoteen on samansuuntainen FA:n näkemyksen kanssa. Nyt julkaistut suositukset ovat kauttaaltaan oikean suuntaisia, mutta järjestelmää tulisi uudistaa vieläkin reippaammin”, toteaa FA:n asiantuntija Jussi Kettunen.
Pitkä 40 vuoden laina-aika on ongelmallinen rahoituslaitoksille, jotka joutuvat sitoutumaan kohteen rahoitukseen koko laina-ajaksi. Korkotuen kohdentaminen lyhyempiin lainoihin voisi olla merkittävä edistysaskel pankkien mielenkiinnon kasvattamiseksi.
”Pankit tulisi ottaa mukaan keskusteluun. Myös niin sanotulla välimallilla eli pitkien 40-vuotisten ja lyhyiden 10-vuotisten korkotukilainojen yhdistelmällä herätettäisiin varmasti paremmin rahoittajien kiinnostus”, Kettunen jatkaa.
Valtion tukema asuntotuotanto vakauttamaan suhdanteita
Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää useita linjauksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisestä, esimerkkinä, että lyhyiden korkotukilainojen osuutta valtion tukemasta asuntotuotannosta tulee kasvattaa.
Hallitusohjelman yksi tavoite on mitoittaa valtion tukeman asuntotuotannon korkotuki- ja lainatakausvaltuudet aiempaa paremmin rakennusalan muun suhdannetilanteen mukaisesti. Tämä on Kettusen mukaan hyvä asia.
Työryhmä on tunnistanut lyhyen korkotukimallin asuntopoliittisen merkityksen erityisesti tilanteissa, joissa kasvaville seuduille tarvitaan nopeasti asuntoja.
Lyhyen korkotukimallin tulisi myös suositusten mukaan toimia aiempaa vahvemmin välineenä, jolla tasata rakennusalan suhdanteita.
”Rahoituksen joustavuuden lisääminen sen sijaan, että yksittäisten asuntokohteiden tilanne lukitaan niiden koko elinkaaren ajaksi, on erittäin kannatettava”, Kettunen painottaa.
Monipuolisempi rahoituspohja myös korjausremontteihin
Vuokra-asuntorakentamisen uusien lainojen laina-ajan lyhentäminen kymmenellä vuodella mahdollistaisi myös peruskorjauksiin varautumisen nykyistä paremmin. Kun korjausremontteja olisi mahdollista lainoittaa omarahoitteisesti, tarve valtion tukemalle peruskorjauslainoitukselle vähenisi ja rahoittajapohja monipuolistuisi.
”Uusien asuntojen tuotannon lisäksi asuntokannan peruskorjausten tarve on tulevina vuosikymmeninä suuri. Olisi järkevää ottaa rahoittajat mukaan suunnittelemaan myös sitä, miten peruskorjausten rahoitusta voitaisiin kehittää”, Kettunen toteaa.
ARA-järjestelmän kokonaisuutta tarkasteltaessa kysymys on pitkälti kilpailun toimivuudesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Myös työryhmän suosituksissa todetaan, että valtion tukema asuntotuotanto ei saisi poiketa markkinaehtoisesta tuotannosta ja että alalla yleisesti käytössä olevien urakkamuotojen tulisi olla mahdollisia.
”Nykyinen korkotukilaki velvoittaa kilpailuttamaan rahoituslaitokset korkotukilainaa varten, mutta käytännössä kilpailutusvelvoite on menettänyt merkitystään. Tarjouksia on tullut usein vain yhdeltä rahoittajalta, koska nykyiset korkotukilainan ehdot eivät kiinnosta yksityisiä toimijoita”, Kettunen toteaa.
Keskeinen keino kehittää ARA-järjestelmää on kaikkien osapuolien kuuleminen ja erilaisten näkökantojen yhteensovittamaan myös pankkien ja muiden rahoittajien näkökulmat huomioiden. Kokonaishyötyjen arviointi tulee pitää kirkkaana mielessä.
”On tärkeää kuunnella aidosti myös rahoittajia. Lainanantajan näkökulma ei saa jäädä lainansaajan näkemysten jalkoihin. Jotta ARA-kohteita pystytään rakentamaan myös jatkossa, tulee lisätä rahoittajien kannustimia ja mahdollisuuksia rahoittaa rakentamista korkotukilainojen kautta.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Valtion tukemaa asuntotuotannon ARA-järjestelmää on kehitettävä rohkeammin myös rahoittajia kuunnellen
Taloyhtiölainojen lisääminen positiiviseen luototietorekisteriin parantaa rekisterin käytettävyyttä
Fiva pitää pankkien asuntolainakaton ja muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – päätös tukee asuntomarkkinoiden ja talouden orastavaa elpymistä
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus on hyvällä tasolla synkästä taloustilanteesta huolimatta
