Verorasituksen lisääminen teknologia- ja sääntelymuutosten vaivaamalle finanssialalle olisi epätarkoituksenmukaista ja huonosti ajoitettu, linjaa Ammattiliitto Pro. Pron mukaan vero kohdistuisi erityisesti toimintoihin, joissa ihmiset
palvelevat asiakkaita.
Monikansallisissa pankeissa sen kaltaiset toiminnot olisi helppo siirtää tehtäväksi maihin, joissa samaa verorasitusta ei ole.
Finanssialalle rahoitusveroa on vaatinut SDP varjobudjetissaan. Vaatimusta perustellaan muun muassa väittämällä, että finanssiala olisi ”aliverotettu”.
Finanssialan Keskusliitto (FK) on samoilla linjoilla Ammattiliitto Pron kanssa. Rahoitusvero siirtyisi todennäköisesti suurelta osin asiakkaiden maksettavaksi. Viime kädessä tämä riippuu markkinaolosuhteista. Finanssialan yritysasiakkaille rahoitusvero toisi tuplarasituksen: piilevän arvonlisäverorasitteen ohella maksettavaksi tulisi rahoitusvero. Ammattiliitto Pro arvioi, että lisäkustannukset siirtyisivät todennäköisesti asiakkaiden maksamiin palvelumaksuihin.
”Rahoitusveron käyttöönotto olisi monella tapaa haitallista finanssialalle ja sen asiakkaille, ja se vaikuttaisi myös alan yleisiin kehitysnäkymiin. Vero voisi helposti johtaa toimintojen ja työpaikkojen siirtymiseen muihin maihin ja sitä kautta myös yhteisöverotuottojen vähenemiseen,” kiteyttää Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Finanssiala on Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia. Finanssialan yhteisöveropanos oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa. Lisäksi Suomessa on käytössä vakuutusmaksuvero, jonka tuotto on viime vuosina ollut yli 700 miljoonaa euroa vuodessa, viime vuonna lähes 800 miljoonaa euroa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
