ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka laajojen tietojärjestelmämuutosten takia

Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia. Kuva: Tapati Rinchumrus / Shutterstock

Hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveron verokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta 2024.
Aikataulu on hankala etenkin vakuutusyhtiöille, ja Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että siirtymäaikaa pidennettäisiin ainakin lokakuun alkuun 2024.
Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia.
Tietojärjestelmien lisäksi muutoksia on tehtävä hinnastoihin ja sopimuksiin, mikä myös vaatii resursseja ja aikaa.
FA ymmärtää, että hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen vaaditaan myös välillisen verotuksen kiristystä, vaikka yleisen arvonlisäverokannan korotus onkin suora kustannus alalle.

Syyskuun alusta 2024 toteutettavat verokantojen korotukset tulevat liian nopealla aikataululla. Arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron verokantaa on määrä korottaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Muutosten tekeminen tietojärjestelmiin, hinnastoihin ja sopimuksiin vaatii huomattavia resursseja. Vakuutusyhtiöitä rasittavat myös vakuutusmaksuveron korotuksen vaatimat muutokset.

”Erityisen hankala on myös nyt tehty ratkaisu korottaa verokantoja juuri 1,5 prosentilla. Vanhemmat järjestelmät eivät välttämättä taivu aivan hetkessä desimaalilukuihin. Näistä syistä uudistuksen siirtymäaikaa tulisi pidentää”, ehdottaa Finanssiala ry:n (FA) johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.

Aikataulu on erityisen tiukka vakuutusyhtiöille, joiden tulee tehdä verokantamuutokset sekä arvonlisäverosta että vakuutusmaksuverosta. Suomen vakuutusmaksuvero on jo nykyisellään Euroopan kireintä, ja muutoksen myötä vakuutuksiin kohdistuva verotus kiristyy entisestään. Verokantamuutoksille tulisi FA:n mukaan antaa pidempi siirtymäaika, vähintään 1.10.2024 saakka.

”On selvää, että verokannan muutos tuo finanssiyhtiöille kustannuksia, vaikka toki ymmärrämme tarpeen tasapainottaa julkista taloutta.”

Lähes puolen miljardin euron rasite piilevästä ALV:stä

Finanssitoimialalle tulee vuosittain noin puolen miljardin euron lasku piilevästä arvonlisäverosta. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin.

Piilevä arvonlisäkulu aiheuttaa kustannuksia myös vakuutusyhtiöille. Vakuutusmaksuvero puolestaan on vakuutustuotteista perittävä kulutusvero, joka ei kuitenkaan ALV:n tapaan ole maksajalleen vähennyskelpoinen. Se siis aiheuttaa verotuksen kertaantumista ja nostaa vakuutuksia ottavien yritysten kustannuksia.