Suomalaisten ylivelkaantumista pitäisi taittaa – valtiovarainministeriön työryhmän mukaan muun muassa rajoitteilla lainanantoon. Mutta onko nyt oikea aika tiukkojen rajojen asettamiselle? Alivakuutussihteeri-podcastissa OP:n Kaisu Christie ja Handelsbankenin Hanna Kuvaja pohtivat, miten pankit kestävät koronakriisin ja kestäisikö Suomen talous rajoitteita lainanantoon.
Valtiovarainministeriön Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmä antoi mietintönsä reilu vuosi sitten ja teki tukun ehdotuksia, joilla ylivelkaantumista vähennettäisiin. Yksi niistä oli tuloihin sidottu velkakatto. Erilaisia lainoja voisi saada korkeintaan 4,5-kertaisesti bruttotulojen verran.
”Työryhmän mietinnössä velkakatto on osa toimivaa kokonaisuutta, mutta näemme, että velkakatto merkitsisi luotonannon kiristymistä. Meidän nähdäksemme katon pitäisi olla jonkin verran ehdotettua korkeampi. Katto tulee asettamaan rajoitteita asunnonhankintaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskusten keskustoissa. Se osuu ensiasunnon ostajiin ja työn perässä muuttaviin asunnonvaihtajiin”, sanoo asuntorahoituksen ja asumisen palveluiden johtajana toimiva Christie.
Handelsbankenin liiketoimintajohtaja Hanna Kuvaja komppaa Christien näkemystä.
”Ainakin alueellinen erilaisuus pitäisi huomioida lainakattoa säädettäessä. Pääkaupunkiseudulla ja tietyissä kasvukeskuksissa hintataso on korkeampi kuin muualla. Jos kiristykset asuntolainoitukseen vähentävät alueellista liikkuvuutta siksi, että asuntoa ei saa hankittua, niin sehän ylläpitää työttömyyttä ja hidastaa talouskasvua”, Kuvaja sanoo podcastissa.
Finanssiala jätti työryhmän esitykseen aikanaan täydentävän lausuman.
Kuinka suomalaisilla menee?
Keväällä suomalaispankit myönsivät peräti 300 000 lainanlyhennysvapaata asiakkailleen. Tuolloin lyhennysvapaahakemuksia tuli suorastaan vyörynä.
”Kevään vyöry ei ole nyt syksyllä toistunut. Lyhennysvapaiden haku ei meillä tällä hetkellä poikkea normaalista. Jonkin verran nähdään ongelmasaatavien kokonaismäärien kasvua, mutta se on todella pientä. Isossa kuvassa suomalaiset ovat päässeet tämän ajan yli hyvin”, OP:n Kaisu Christie arvioi.
Hanna Kuvajan mukaan ei ainakaan toistaiseksi ole huolta siitä, että koronan aiheuttama talouskriisi leviäisi suomalaispankkeihin ja ajaisi niitä vaikeuksiin – ei vaikka maassa nähtäisiin pieni konkurssiaalto. Tämä on hyvä uutinen, sillä pankkien vaikeudet heijastuvat aina välittömästi koko yhteiskuntaan.
”Yritysten konkursseja voi tulla jonkin verran etenkin silloin, kun määräaikaisen konkursseja rajoittavan lain voimassaolo lakkaa. Uskon kyllä vakaasti, että pankit tulevat siinäkin tilanteessa pärjäämään. Pankit ovat paljon vakavaraisempia nyt kuin finanssikriisin aikaan ja sietokykyä on enemmän”, Kuvaja summaa.
Kuuntele koko podcast Soundcloudista (25 min)
Alivakuutussihteeri · Pankit kestävät koronan – kestääkö Suomi rajoitteita lainanantoon?