- Ihmisen kuolemaan liittyvät käytännöt ovat lainsäädännössä jääneet pahasti jälkeen paperiin perustuvalle aikakaudelle, todetaan FA:n tuoreessa Alivakuutussihteeri-podcastin jaksossa.
- Kun ihminen kuolee, syöksee se lähiomaiset lomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti. Useista kuolemaan liittyvistä tiedoista olisi olemassa jo valmiina merkinnät tietojärjestelmissä, mutta lainsäädännön tai tottumuksen vuoksi asiat on hoidettava paperisessa muodossa. Kaivattaisiin myös automaattista tietojenvaihtoa tietojärjestelmien välillä.
- Muutos vaatii usean lain muuttamista ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä – siksi omaisten vaivaa säästävät muutokset vaativat käytännössä hallitusohjelmakirjauksen.
Suomeen tarvitaan niin sanottu kuoleman ekosysteemi. Se on sähköinen järjestelmä, joka kokoaisi tiedot yhteen palveluun, jonka kautta kuolinpesän asioiden hoitaminen olisi sujuvaa muun muassa verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
Alivakuutussihteerin tuorein jakso käsittelee kuoleman jälkeisen byrokratian helpottamista. Asia koskee vuosittain Suomessa noin 200 000 ihmistä, sillä ihmisiä kuolee Suomessa vuosittain 50 000–60 000. Yhdessä kuolinpesässä on keskimäärin neljä osakasta.
”Kuolleen ihmisen asioiden hoitaminen voi olla omaiselle kokemuksena todella raskas. Omainen joutuu puutteellisen palvelun tai viiveiden takia palaamaan uudestaan samaan palveluun. Joudutaan esimerkiksi toimittamaan uusia lomakkeita tai kysymään käsittelyssä olevan asian tilaa – syntyy turhaa asiointia kaikkien näkökulmasta”, kertoo podcastissa vieraana oleva Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Hietala niistä syistä, jotka aiheuttavat turhautumista. Monia asioita ei voi hoitaa sähköisesti ja palvelut ovat ruuhkaisia.
”Digitalisaatio on itse asiassa heikentänyt tilannetta entiseen nähden, kun lainsäädäntö ei ole pysynyt digitalisaation perässä. Ennen oli vainajan asiat paperilla mapissa, mutta kun tiedot ovat digitaalisessa muodossa, niin omaisilta menee kuolinhetkellä ikään kuin mappi kiinni. Vaatii byrokratiaa, että omaiset pääsevät katsomaan vainajan tietoja”, kuvailee tilannetta Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Pekka Rehn.
”Kyllä me tähän tarvitaan käytännössä hallitusohjelmakirjaus”, Rehn summaa tilanteen.
”Perintökaari on hyvä esimerkki laista, jota pitäisi muuttaa. Testamentti on sen mukaan laadittava paperille, ja se on sitten skannattava tietojärjestelmiin. Kun omaiset haluavat jakaa omaisuuden, niin perinnönjakokirja on taas laadittava paperille”, Nordean varainhoidon lakimiesten johtaja Sampo Lapila listaa podcastissa muutamia lainsäädännön muutostarpeita.
Digi- ja väestötietovirasto, Verohallinto ja Finanssiala ry ovat hahmotelleet kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua rajapintaa, joka kokoaisi vainajan tietoja automaattisesti yhteen kuoleman jälkeen. Jotta kuoleman jälkeinen prosessi muuttuisi aidosti paremmaksi, tarvitaan paitsi lakimuutoksia, myös eri organisaatioiden halukkuutta muuttaa vakiintuneita toimintatapoja sujuvammiksi.
Kuuntele Alivakuutussihteerin jakso Spotifysta
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Itsetuntoa ja ennakointia Suomen EU-vaikuttamiseen
Vauvan säästötilistä valoisa näkymä kaikille perheille
Hallitusohjelmassa uraauurtava avaus – finanssiala tunnustetaan kasvun alaksi
FA:n Ahosniemi: Hallitusohjelmassa vastuullisia talouslinjauksia – lasten säästötili ja eläkevakuutuksen elvytys tuovat potkua kansankapitalismiin
