Alivakuutussihteeri-podcast: Miksei pankkikriisi leviä muuhun Eurooppaan?

Alivakuutussihteerien, Pirita Ruokosen ja Jussi Karhusen (oik.) vieraana FA:n johtava lakimies Olli Salmi.

Millaisia väärinkäsityksiä Silicon Valley Bankin ja Credit Suissen kaatumisiin liittyy?
Alivakuutussihteeri-podcastin haastattelussa pankkien kriisinratkaisun ja vakavaraisuuden huippuasiantuntija, Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Euroopan alueella viranomaisilla on jo olemassa vahvat työkalut, joilla taklata ongelmia. Tarvittava sääntely luotiin jo finanssikriisin jälkeen. Ilmenneet vaikeudet eivät ole osoittaneet puutteita pankkien kriisinratkaisusääntelyssä.

Alivakuutussihteeri-podcast käsittelee pankkimaailman turbulenssia. Laadimme jo aiemmin kysymys-vastauspatteriston vallitsevasta tilanteesta, voit tutustua siihen täältä!

”Aina puhutaan tulipalojen sammuttamisesta. Ensin pitäisi kuitenkin tunnistaa tulipalo oikein ennen kuin ruvetaan sammuttamaan sitä. Jos tulipalo tunnistetaan väärin, on vaara, että myös sammutetaan väärin”, sanoo pankkien kriisinratkaisun ja vakavaraisuussääntelyn asiantuntija, FA:n johtava lakimies Olli Salmi Alivakuutussihteeri-podcastin haastattelussa.

Salmi on yksi harvoista suomalaisista asiantuntijoista, jotka ymmärtävät menneiden tapahtumaketjujen syitä ja seurauksia ja niitä keinoja, joilla EU-alueella tällaisia tilanteita hoidetaan.

”Meillä tehtiin finanssikriisin jälkeen valtavia sääntelyuudistuksia. Luotiin kokonainen kriisinratkaisukehikko ja suunnitelmat siihen, miten yksittäisen pankin kriisi ratkaistaisiin. Tehtiin malli, miten pankki ajetaan alas, purettiin esteitä alasajolta ja luotiin kriisinratkaisurahasto, jota voitaisiin käyttää pankin alasajon yhteydessä, jos pankin omat varat häviävät. Puskureita ja varotoimenpiteitä on luotu melkoisen paljon”, Salmi sanoo.

Yhteistä talletussuojaa väläytelty taas – tartuntariski, arvioi Salmi

EU:ssa on ollut pöydällä useita vuosia niin sanotun EU:n pankkiunionin loppuunsaattaminen. Pankkiunioni koostuu kolmesta osasta, joista kaksi on jo olemassa: EU:n yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja -rahasto. Kolmas osa on edelleen suunnittelupöydällä, eli yhteinen talletussuoja. Siinä eri maiden kansalliset talletussuojat, jotka turvaavat pankkiasiakkaiden varoja pankin konkurssissa, muutettaisiin yhteisvastuullisiksi. Silloin suomalaisten pankkiasiakkaiden talletussuojarahat voisivat mennä jonkin toisen maan pankkiasiakkaiden talletusten maksamiseen, kun ulkomainen pankki kaatuu.

”Jos yhteisvastuu tulee, voi pankkeja alkaa kaatumaan”, Salmi sanoo. Seurauksena voi olla moraalikato, ja vaikeuksissa oleva pankki on houkutus ajaa alas, kun eurooppalainen talletussuoja korvaisi rahat. ”Tappioiden jakamisajatus pitäisi unohtaa, ellei haluta, että kriisit alkavat levitä nimenomaan talletussuojarahaston kautta”, Salmi sanoo.