Alivakuutussihteeri: Ajaako asuntolaina perikatoon? – ”Ei aja!” sanoo EVAn Kullas

Alivakuutussihteeri-podcastin vieraana olivat Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen (vas.), Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas ja Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Suomalaisten velkaantuminen huolettaa viranomaisia korkotason noustua. Velkaantumisen taittamiseksi on luotu erilaisia työkaluja ja pohdinnassa on myös uusia.
Finanssialan mielestä välineitä on luotu jo paljon, ja täytyisi katsoa rauhassa, miten nyt jo päätetyt välineet tepsivät velkaantumisen taittamiseen.

Alivakuutussihteeri-podcast käsittelee vaalikevään kuumimpia kysymyksiä.

Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcast kasasi tiukan joukon asiantuntijoita keskustelemaan asuntolainoituksesta ja suomalaisten velkaantumisesta – sekä ylivelkaantumisesta. Kahden termin välinen ero on siinä, että suomalaisten velkaantumisesta puhutaan yleensä niin sanottuna makrotason vakausongelmana; kun tarpeeksi moni on ottanut suuret lainat, korkotason noustessa ison osan kansasta tulot menevät velan ja korkojen maksuun. Seurauksena on pelkojen mukaan taantuma, kun kulutus laskee. Ylivelkaantumisessa taas on kyse yksilön ongelmasta, siitä, kun yksittäinen kotitalous on ottanut niin paljon velkaa, että ajautuu niiden kanssa ongelmiin.

Mutta ajaako asuntolaina suomalaiset perikatoon? Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas räväytti podcastissa suoran vastauksen asiaan:

Millaisia välineitä velkaantumisen rajoittamiseen jo on?

Mitä on voimassa?

Asuntolainaa saa tällä hetkellä enintään 85 % vakuuksien arvosta, ensiasunnon ostaja 95 %.
Kuluttajaluottojen korkokatto 20 %.
Finanssivalvonnan suositus: lainanottajan maksukyky testataan enintään 25 vuoden maksuajalla ja vähintään 6 %:n korolla.
Finanssivalvonnan suositus: asuntolainanottajalla ei saisi mennä erilaisten lainojen hoitoonyli 60 % nettotuloista, ml. osuudet taloyhtiölainoista.

Mitä on tulossa?

Asuntolainojen enimmäispituus rajataan 30 vuoteen.
Asuntoyhteisöluottojen (taloyhtiölainojen) lainakatto 60 %, enimmäispituus 30 vuotta ja rajoituksia lyhennysvapaisiin.
Pienlainayhtiöt FIVAn valvontaan, nyt Etelä-Suomen aluehallintaviraston valvonnassa.
Finanssivalvonnalle oikeus antaa määräyksiä siitä, miten luotonantajien tulee hallinnoida asiakkaidensa maksukyvyttömyysriskiä: vaikuttanee siihen, minkälaisille asiakkaille luottoa voidaan myöntää
Positiivinen luottotietorekisteri rakenteilla, kerää tiedot velallisen kaikista veloista.
Kuluttajaluottojen korkokatto laskee edelleen 15 prosenttiin (+viitekorko).

Mitä on kaavailtu?

Tulosidonnainen velkakatto – sitova määräys siitä, kuinka paljon asiakkaalla voi olla yhteensä erilaista velkaa suhteessa tuloihin. Ei ota huomioon omaisuutta.

”Ei aja! Suomalaiset kotitaloudet, jotka ottavat asuntolainaa, ottavat sen oman asunnon hankintaan ja kyllä he sen lainan hoitavat”, Kullas toteaa. ”Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä kantamaan vastuu taloudellisista päätöksistään. Siinä vaiheessa on jo kierretty siniset muovipussit jaloissa asuntoja. Samalla lailla vastuu koskee myös, kun ottaa kulutusluottoa tai pikavippiä. Yleisesti ottaen suomalaisten talouslukutaidossa on tehtävää, mutta kyllä se on parempaan mennyt”, Kullas kertoo.

Pankit eivät ole raportoineet maksuhäiriöiden merkittävästä kasvusta

Tilastojen mukaan tällä hetkellä ei pankeissa ole juurikaan nähtävissä merkkejä lainanhoito-ongelmien kasvusta. ”Jonkin verran kasvua on siinä, miten asiakkaat pyytävät muutoksia lainojen maksuohjelmiin, mutta ollaan vielä kaukana koronan alkuvaiheen tasosta”, toteaa podcastissa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila. Viranomaisten huolena on, että liiallinen velkaantuminen aiheuttaa jopa systeemisen riskin, jos korkotason noustessa lainoja ei pystytäkään maksamaan ja taantuma iskee kulutuksen tippuessa.

“Tavoitteena on, että velkaantumisen kehitys pysyisi eri suhdannetilanteissa maltillisena, eivätkä kotitalouksien velasta kumpuavat häiriöt voimistaisi liiaksi talouden häiriöitä tai uhkaisi rahoitusvakautta”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan Marja Nykänen.

”Pitkälti yli 95 prosenttia asuntolainoista on sidottu vaihtuvaan korkoon – yleensä 12 kuukauden euriboriin. Korontarkistus on lähes kaikilla edessä. Korkojen lisäksi meillä on noussut energian hinta ja elinkustannukset ovat kasvaneet. Jotta perhe tässä tilanteessa selviää, niin tingitään kulutuksesta”, Nykänen sanoo.

Velallisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar katselee asiaa velan kanssa jo ongelmissa olevien näkökulmasta.

”Talouden kovat ajat tulevat kohtelemaan eri kotitalouksia eri tavoin. Minua kiinnostaa se, kasvaako se joukko, joka on ongelmissa. Se, joka ei edusta tavallista kuluttajaa. Ongelmiin ajautuvien tuloista suuri osa menee peruselintarvikkeiden kuluttamiseen. Jos sen porukan määrä alkaa kasvaa tulevina vuosina, niin sillä voi olla sellaisia vaikutuksia, kuin Marja kuvaili”, Pantzar totesi ja viittasi kokonaiskulutuksen tippumiseen.

On jo vyö ja henkselit – paljonko vielä tarvitaan?

Suomessa on otettu käyttöön useita työkaluja, joilla viranomaiset voivat taklata velkaantumista. Tällaisia ovat asuntolainakatto, Finanssivalvonnan suositukset asuntolainan ottajien stressitestauksesta ja enimmäisvelanhoitorasitteesta sekä kuluttajaluottojen korkokatto. Tulossa on myös positiivinen luottotietorekisteri, joka kerää tiedot kuluttajan veloista eri luotontarjoajilta. Myös taloyhtiölainoihin on tulossa erilaisia rajoituksia.

”Nyt on vedetty jo vyö ja soviteltu henkseleitä – montako muuta tapaa pitää housut ylhäällä vielä tarvitaan?” FA:n Mattila kysyy. ”Ongelmana ei ole erilaisten välineiden määrän vähyys vaan se, että emme tiedä, miten nämä eri välineet yhdessä vaikuttavat. Kun kotitalouksien velkaantumista rajoitetaan tai ehkäistään ylivelkaantumista, samalla aina rajoitetaan joidenkin mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa luottoa esimerkiksi asunnonhankintaan. Kyse on oikean tasapainon löytämisestä näiden kahden asian välillä”, Mattila sanoo.