Jos nuohotessa tulisijasta tai hormista löytyy vikoja, on niiden korjaaminen talonomistajan vastuulla. Virheiden korjaamiseen pitäisi olla selvä kannustin, jotta paloturvallisuus paranisi. Nuohoamattomat taloudet aiheuttavat myös selvän paloturvallisuusriskin, joten nuohoamatta jättämiseen pitäisi puuttua tiukemmin.
Suomessa suuri osa tulisijallisista kotitalouksista jää tällä hetkellä nuohoamatta. Piirinuohousalueilla joka viidettä tulisijallista taloutta ei ole nuohottu, vapaan nuohouksen alueella vain kolme viidestä tulisijasta on nuohottu. Nykyisin vakituisen asuinrakennuksen tulisijat on nuohottava vuoden välein ja vapaa-ajan asunnon tulisija kolmen vuoden välein.
Piirinuohousjärjestelmässä pelastuslaitos on kilpailuttanut alueensa nuohoustyön ammattitutkinnon suorittaneelle yrittäjälle ja vapaan nuohouksen alueella kiinteistönomistaja saa itse valita, miltä ammattitaitoiselta yrittäjältä nuohouspalvelun hankkii. Nykyjärjestelmään saattaa tulla muutoksia, sillä sisäministeriö on uusimassa nuohousta koskevaa lainsäädäntöä.
”Nuohoojilla pitäisi uuden lainsäädännön myötä olla jokin yhdessä sovittu tapa ilmoittaa pelastuslaitoksille nuohotut taloudet. Viranomaiselle syntyisi silloin tieto myös nuohoamattomista talouksista. Pelastuslaitokset voisivat sitten toimia parhaaksi katsomallaan tavalla niin, että paloturvallisuus aidosti paranisi”, Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Mero sanoo.
Nuohoojat ovat käytännössä ainoita, jotka kurkistelevat savupiippuihin ja hormeihin niiden rakentamisen jälkeen. Nuohoojilla on ammattitaito huomata rakenteisiin aikojen saatossa tulleet viat, kuten halkeamat.
”Tulisijojen ja hormien rakenteissa olevat viat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Niiden korjaamista ei voi lyödä laimin. On olemassa se vaara, että kiinteistönomistaja ei ota virheilmoitusta vakavasti tai ymmärrä sen sisältöä. Virheen korjaamiseen pitäisi olla olemassa jokin kannustin”, Mero toteaa.
Nuohooja voisi estää saunapalon jo tupareissa
Nuohoojilla olisi ammattitaitoa estää myös niin sanottuja kevythormipaloja ennalta. Mökeillä ja vapaa-ajanasunnoilla suositut kokonaisina myytävät kevythormit saattavat sytyttää koko rakennuksen tuleen jo ensimmäisillä käyttökerroilla, jos siihen on kytketty teholtaan liian suuri kamiina tai kiuas. Ongelmia syntyy niin ikään, jos kevythormin asennuksessa ei ole noudatettu suojaetäisyyksiä.
Omatoimisella rakentajalla ei välttämättä ole ammattitaitoa valita hormia oikein, jolloin tulisija ja hormi ovat eri paria. Nuohoojilla olisi ammattitaitoa tarkastaa, onko hormi valittu oikein. Antamalla nuohoojille tarkastusvelvoitteen kevythormeihin saataisiin uudiskohteiden tulipalot vähenemään dramaattisesti.