- Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä maksuvälineenä.
- Finanssiala ry (FA) ihmettelee, mitä lisäarvoa digitaalinen euro toisi jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.
- Tuleva sääntelyehdotus ei saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta eikä syrjäyttää yksityistä hyvin hoidettua liiketoimintaa.
- Kuluttajien kannalta digitaalinen euro ei juuri eroaisi nykyisistä maksamisen tavoista.
- Jo nyt 94 prosenttia suomalaisista maksaa päivittäisostoksensa sähköisesti.
- Komissio antoi lainsäädäntöehdotuksensa 28. kesäkuuta 2023.
Suomalaisten eurot ovat jo nyt digitaalisia. Finanssiala ry:n Maksutavat-tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 6 prosenttia käyttää käteistä päivittäistavaraostosten maksamiseen.
”Ainakin nykymuodossaan digitaalinen euro on ratkaisu, joka hakee ongelmaa. Tällä hetkellä on tosi vaikeaa nähdä, mitä lisäarvoa viranomaisten ylläpitämä, päällekkäinen järjestelmä toisi kuluttajille”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Ahosniemi painottaa, että sääntelyehdotus ei saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta eikä syrjäyttää yksityistä hyvin hoidettua liiketoimintaa.
Digitaalinen euro toteutuu hyvin todennäköisesti riippumatta suomalaisten maksutavoista. EKP:n mukaan 59 prosenttia eurooppalaisista maksoi pääosin käteisellä vuonna 2022. Tosin Eurooppakin kulkee Suomen tietä, sillä luku pienenee vuosi vuodelta.
”Digitaalisella eurolla on mittavia vaikutuksia maksamiseen ja rahoitukseen. Julkisesta keskustelusta on jäänyt uupumaan tarkemmat vaikutusarviot esimerkiksi pankkien liiketoimintamalleihin, rahoitusrakenteeseen, maksujärjestelmiin sekä rahoituksenvälitykseen”, Ahosniemi huomauttaa.
Sääntelyehdotus on tuomassa pankeille digitaalisen euron jakeluvelvoitteita. EKP:n ehdottamassa kompensaatiomallissa peruspalvelut ovat käyttäjille ilmaisia ja ainoa tulovirta ovat kauppiasmaksut.
”Digieuron mahdollinen käyttöönotto vaatii runsaasti investointeja, joten liiketoimintamalli ei nykymuodossaan kuulosta kovin kestävältä.”
Käteistä täydentävä maksuväline
Digieuro ei korvaisi seteleitä ja kolikoita, vaan toimisi niitä täydentävänä maksuvälineenä. Vaikka Suomessa pääosa maksamisesta tapahtuu sähköisesti, muualla EU:ssa asiat ovat toisin.
”EKP:n tavoite edistää sähköistä maksamista digieurolla on ymmärrettävä, mutta henkilöiden väliset maksut, maksaminen kivijalkakaupoissa ja verkkokauppa on jo nykyisellään hoidettu markkinaehtoisesti tehokkaasti”, Ahosniemi painottaa.
EKP:n tavoitteena on, että käteisen rahan rinnalla toimivalla digitaalisella eurolla olisi mahdollisimman paljon käteisen kaltaisia ominaisuuksia kuten helppokäyttöisyys, korkea yksityisyyden suoja ja alhaiset käyttökustannukset. Digitaalisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa on jo olemassa keskuspankkitileillä, mutta sitä voivat käyttää ainoastaan pankit. Kuluttajien käytössä olevaa keskuspankkirahaa ovat setelit ja kolikot. Kuluttajien tileille talletettua ja maksukorttien käytössä olevaa rahaa kutsutaan liikepankkirahaksi.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssialan asiakasdatan jakamista koskevan käyttökehyksen käsittely edennyt – kiire uhkaa lainvalmistelun laatua
Kansanedustaja Aura Salla digieurosta: Miksi EKP sotkee markkinaa rakentamalla uutta maksujärjestelmää?
Finanssialan asiakasdatan jakamisen tavoitteena on parantaa palveluita – lakiesityksessä on potentiaalia mutta liian vähän konkretiaa tavoitteiden saavuttamiseksi
Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?
