- Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia.
- Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä.
- Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen.
- Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Petteri Orpon hallitus kokoontuu puoliväliriiheen 22.4.–23.4.2025 tekemään päätöksiä julkisesta taloudesta tuleville vuosille. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää tärkeänä, että hallitus keskittyy riihessä erityisesti talouskasvua tukeviin toimiin.
”Nyt suomalaiset tarvitsevat tulevaisuususkoa vahvistavia tekoja. Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät horjuttavat entisestään suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen ja omaan talouteensa. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta Suomen talous saadaan viimein kasvu-uralle”, Ahosniemi painottaa.
Talousahdingosta nouseminen edellyttää Ahosniemen mukaan muun muassa kasvua suosivia veroratkaisuja.
”Palkansaajien ansiotulojen ankaraa verotusta on kevennettävä työntekoa kannustavaksi. Ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaliveroja on alennettava noin 50 prosenttiin. Verottaja vie Suomessa lähes puolet lisäansiosta jo keskituloisilla. Tällä hetkellä ylin marginaalivero on keskimäärin noin 58 prosenttia”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemi jarruttelee suunnitelmia poistaa perintövero – lahjaveron verovapausrajaa nostettava
Ahosniemi kehottaa hallitusta harkitsemaan vakavasti monia Risto Murron vetämän kasvutyöryhmän ehdotuksia.
”Valtion vahvan roolin purku pörssiyhtiöiden omistajana on kannatettava ajatus, kunhan se tehdään hallitusti. Sijoitusten siirtäminen kasvuyhtiöihin tuo uutta dynamiikkaa, jonka avulla yrityskanta uudistuu ja kasvu vauhdittuu.”
Ahosniemi jarruttelee ehdotuksia korvata perintö- ja lahjavero luovutusvoittoverotuksella.
“Sen kääntöpuolena on paine kiristää luovutusvoittoverotusta. Oman asunnon myynnin tulisi jatkossakin olla luovutusvoittoveroton, jotta asuntomarkkinat eivät häiriinny eikä työvoiman liikkuvuus vaarannu.”
Ahosniemen mukaan erityisesti lahjaveron nykyistä alarajaa on syytä nostaa 5 000 eurosta jo pelkän inflaation huomioimiseksi.
Lapsen Säästöstartti vastasyntyneelle, osakesäästötiliä monipuolistettava
Ahosniemi muistuttaa, että hallitusohjelmasta löytyy useita erinomaisia kasvua edistäviä kirjauksia, joiden avulla lisätä suomalaisten optimismia.
”Yksi hallitusohjelman tehokkaimmista keinoista lisätä kansankapitalismia ja suomalaisten vaurautta pitkällä aikavälillä on vastasyntyneiden osakesäästötili, jonne valtio tekee ensisijoituksen. FA on laatinut tilistä oman mallinsa, Lapsen Säästöstartin”, Ahosniemi mainitsee.
Lapsen Säästöstartin tavoitteena on valtavirtaistaa pitkäaikainen ja suunnitelmallinen yksityishenkilöiden sijoittaminen jo nuoresta lähtien. Sen toteuttaminen toisi säästämisen ja sijoittamisen myös niiden perheiden ulottuville, joissa ei ole aiemmin sijoitettu.
Myös osakesäästötiliä tulisi Ahosniemen mukaan uudistaa laajentamalla osakesäästötilin sijoituskohteita ainakin rahastoihin. Osakesäästötilin monipuolistaminen edistäisi vaurastamisen lisäksi kansankapitalismia, suomalaisten talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
”Osakesäästötilin monipuolistaminen on myös yksi Murron kasvutyöryhmän ehdotuksista. Lisäksi tilin 100 000 euron yläraja ja tilien määrärajoitus tulisi poistaa”, Ahosniemi huomauttaa.
Suomalainen rahastoala on yksi kasvun rahoittaja
Erilaisten sijoitusrahastojen merkitys sekä kasvun rahoittajana että sijoituskohteena on kasvanut. Suomalainen rahastoala työllistää ja tuottaa verotuloja Suomeen. Ala ansaitsee samat kilpailuedellytykset kuin muissa maissa.
Ahosniemen mukaan pitkäaikaissijoittamiseen tarkoitettujen ELTIF-rahastojen (European Long Term Investment Fund) mahdollistaminen Suomeen edistäisi investointeja infrastruktuuriin, kasvuyrityksiin ja pk-yrityksiin. Lisäksi se tukisi muun muassa vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitusta.
”Tällä hetkellä Suomeen ei perusteta ELTIF-rahastoja verolainsäädännön takia. Tarvittava muutos on pieni, ELTIF-rahastoille tulee säätää vastaava verokohtelu kuin muilla sijoitusrahastoilla on. Muutoin rahastot perustetaan ulkomaille ja täällä menetetään työpaikat ja verotulot. Kysyntää näille rahastoille on”, Ahosniemi toteaa.
Lisäksi ns. tosiasiallista johtopaikkaa koskevassa sääntelyssä olevan rahastopoikkeuksen jatkosta on huolehdittava. Nyt poikkeus on päättymässä vuoden lopussa. Muutokset eivät aiheuta veromenetyksiä vaan turvaavat Suomen tulevat verotulot.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä
Suomen talous kulkee varovaisessa myötätuulessa, vaikka ilmassa on yhä epävarmuutta – tutustu tuoreimpiin talousennusteisiin
Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä
FA:n Ahosniemi: Murron työryhmän kasvuraportti on kunnianhimoinen, mutta kansankapitalismiin kaivataan kasvua vauhdittavia konkreettisia tekoja
