Soveltuuko lohkoketjuteknologia osoitteistojen ylläpitoon, ja voiko teknologiaa käyttää taloushallinnon automatisoinnissa? Kysymykseen haettiin vastausta Finanssialan Keskusliiton kokoushuoneessa. Suuri joukko asiantuntijoita tekee uraauurtavaa työtä rakentamalla malleja, joiden avulla kokeillaan lohkoketjuteknologian soveltuvuutta verkkolaskuosoitteiston tekniseksi alustaksi.
”Kokeilusta uskotaan saatavan vastauksia myös siihen, onko lohkoketjuteknologia hyödynnettävissä muun muassa taloushallinnon automatisoinnissa”, kertoo kehityspäällikkö Pirjo Ilola Finanssialan Keskusliitosta (FK).
Verkkolaskuosoitteisto on kansallinen palvelu, joka tarjoaa tietoa verkkolaskuja lähettävistä ja niitä vastaanottavista yrityksistä. Tällä hetkellä osoitteistoa ylläpitää Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke. Yritykset tarvitsevat osoitteistoa esimerkiksi lähettäessään laskuja toisille yrityksille. ”Nykyinen verkkolaskuosoitteisto perustettiin, kun verkkolaskujen ja e-laskujen määrä lähti kasvuun”, Ilola kertoo. Osoitteiston tekninen alusta alkaa olla Ilolan mukaan tiensä päässä. Osoitteiston ylläpito vaatii uudistamista ja kehittämistä edelleen. Lohkoketjuteknologia taas mahdollistaa tiedon säilyttämisen ilman keskitettyä palvelinta. Tieto on samanaikaisesti lukemattomissa tietokoneissa ympäri nettiä, eikä tietoa voi lohkoketjukoodin ansiosta peukaloida. Tekniikan tunnetuin hyödyntäjä on virtuaalivaluutta Bitcoin.
Tekniikka nykyaikaan
Kehittämistyössä on mukana merkittävä joukko pankkeja, järjestelmätoimittajia, viranomaisia ja järjestöjä. Hanketta toteuttaa Finanssialan Keskusliitto. Hankkeessa mukana olevat tahot testaavat, voiko verkkolaskuosoitteiston rakentaa uudelle lohkoketjuteknologialle.
”Tavoitteena on toteuttaa sellainen verkkolaskuosoitteisto, jossa on otettu huomioon nykyteknologian mahdollisuudet ja käyttäjiltä tulleet toiveet. Kokeilussa hyödynnetään aikaisemmin tehtyjä vaatimusmäärittelyjä, kuten verohallinnon tekemää esiselvitystä verkkolaskuosoitteiston vaatimuksista”, Pirjo Ilola selvittää. Hanke alkoi lokakuussa ja tavoitteena on saada kattava määrittely- ja toteutuskuvausdokumentaatio joulukuuhun 2016 mennessä. Ensimmäinen työpaja pidettiin marraskuun alkupuolella FK:ssa, ja työtä jatketaan kunnes tavoitteet on saavutettu.