Yleisenä kommenttina ohjeluonnokseen FA toteaa, että siinä on useissa kohdissa käytetty mallia, jossa asian tulkintaa on kuvattu muutamalla oikeustapauksella. Ohjeluonnokseen ei kuitenkaan ole otettu kaikkia kyseisiä aiheita koskevia oikeustapauksia, joten mainitut oikeustapaukset eivät anna täydellistä kuvaa näiden palvelujen arvonlisäverokäsittelystä. Ohjeen käytettävyyden parantamiseksi, siihen olisi hyvä oikeustapausten esittelyn lisäksi kirjoittaa auki palvelujen arvonlisäverokäsittely.
VH/2893/00.01.00/2023
Finanssiala ry:n lausunto verohallinnon ohjeluonnoksesta Rahoituspalvelut arvonlisäverotuksessa
Yleisenä kommenttina ohjeluonnokseen FA toteaa, että siinä on useissa kohdissa käytetty mallia, jossa asian tulkintaa on kuvattu muutamalla oikeustapauksella. Ohjeluonnokseen ei kuitenkaan ole otettu kaikkia kyseisiä aiheita koskevia oikeustapauksia, joten mainitut oikeustapaukset eivät anna täydellistä kuvaa näiden palvelujen arvonlisäverokäsittelystä. Ohjeen käytettävyyden parantamiseksi, siihen olisi hyvä oikeustapausten esittelyn lisäksi kirjoittaa auki palvelujen arvonlisäverokäsittely.
Lisäksi FA esittää huomioita ohjeluonnoksen seuraavista kohdista:
2.1 Luottojen myöntäminen
Kappale alkaa kommentilla: ”Arvonlisäveroa ei suoriteta luotonannosta ja muusta rahoituksen järjestämisestä eli luottojen myöntämisestä vastiketta vastaan.” Muulla rahoituksen järjestämisellä ei, ohjeluonnoksesta poiketen, tarkoiteta luottojen myöntämistä, vaan muita rahoituksen järjestämiskeinoja. Hallituksen esityksessä (HE 88/1993 vp) on mainittu, että verotonta olisi myös luotonvälitys, rahoituskokonaisuuksien kokoaminen asiakkaille useammasta rahoituslähteestä samoin kuin luottokorttirahoitus ja osamaksukaupan rahoitus. FA katsoo, että tämä tulisi mainita ohjeessa, jotta siitä ei saisi sellaista kuvaa, että muulla rahoituksen järjestämisellä tarkoitetaan ainoastaan luottojen myöntämistä.
2.3 Laskusaatavarahoitus (factoring)
Kappaleessa on kuvattu, että laskusaatavien hallinnoinnista (ja perintäpalveluista) peritty palkkio olisi aina arvonlisäverollinen ja tulisi erottaa verottomasta rahoituspalvelusta. Viimeisimmässä KHO:n päätöksessä (11.5.2023, 1411/2023) asian ei ole katsottu olevan näin. Päätöksessä oli kyse tilanteesta, jossa factoringpalveluja tarjoava yhtiö suoritti osittain hallinnointipalveluja asiakasyhtiön koko laskusaatavakantaan liittyen (myös ne laskut, joita ei rahoitettu). Yhtiö peri erillisen käsittelymaksun jokaisesta rahoitukseen hyväksytystä saatavasta, jolla kuvauksen perusteella nimenomaisesti katettiin saatavien siirrosta ja hallinnoinnista syntyviä kuluja. KVL ja KHO katsoivat, että kun factoringjärjestelyssä asiakasyrityksen myyntisaamiset siirretään yhtiölle siten, että asiakasyrityksen ja laskuasiakkaan velkasuhde muuttuu yhtiön ja laskuasiakkaan väliseksi velkasuhteeksi, kyse on vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen järjestämisestä, jolloin kaikki yhtiön asiakasyhtiötä perimät palkkiot ovat vastiketta rahoituksesta ja siten verottomia. Tämä koski myös saatavien hallinnoinnista perittyä käsittelymaksua.
4 Arvopaperikauppa ja arvopapereiden välitys
FA:n näkemyksen mukaan kappaleessa tulisi tuoda laajemmin esiin erilaiset arvopapereiden välityspalvelut, jotka voidaan katsoa verottomaksi osakkeiden välitykseksi. Palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi alustan välityksellä. Koska palveluja tarjotaan yhä enenevissä määrin erilaisia teknisiä ominaisuuksia hyödyntäen, tästä olisi hyvä olla maininta ohjeessa (esim. KHO T 4930 4.10.2017).
6.2 Erityisen sijoitusrahaston hallinnointi
FA katsoo, että ohjeeseen tulisi sisällyttää myös viimeisin EUT:n ratkaisu, yhdistetyissä asioissa C-58/20 ja C-59/20, K ja DBKAG. Tuomiossa on katsottu, että arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että sellaiset hallinnointi- ja kirjanpitopalvelut, joita kolmannet osapuolet suorittavat erityisiä sijoitusrahastoja hallinnoiville yhtiöille, kuten verotukseen liittyvät tehtävät, jotka muodostuvat sen varmistamisesta, että osuudenhaltijoiden rahastotulojen verotus toimitetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja ohjelmiston käyttöoikeuden myöntäminen ainoastaan olennaisten laskelmien suorittamiseksi riskienhallintaa ja arvonkehityksen mittaamista varten, kuuluvat kyseisessä säännöksessä säädetyn vapautuksen piiriin, jos niillä on luontainen yhteys erityisten sijoitusrahastojen hallinnointiin ja jos niitä suoritetaan yksinomaan tällaisten rahastojen hallinnointia varten, vaikka kyseisiä palveluja ei olisikaan ulkoistettu kokonaan.
Palvelujen digitalisoituessa on lisäksi tärkeää todeta, että myös esimerkiksi lisenssipalvelu voidaan katsoa erityisen sijoitusrahaston hallinnoinniksi.
10 Arvonlisäveron vähentäminen
Kappaleessa on mainittu: ”Poikkeuksen edellä esitetystä muodostavat ne rahoituspalvelut, jotka myydään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille toimijoille. Näiden rahoituspalvelujen myyntiin kohdistuvien hankintojen arvonlisävero on vähennyskelpoinen sekä silloin, kun rahoituspalveluja myydään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille että silloin, kun rahoituspalveluja myydään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille yksityishenkilöille.” Epäselvyyksien välttämiseksi ohjeluonnokseen olisi hyvä tehdä tarkennus edellytetäänkö, että palvelu olisi Suomeen myytynä arvonlisäverollista.
FINANSSIALA RY
Hannu Ijäs
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
