Eläkevakuutuksia koskevat lainsäädäntömuutokset eivät rajoitu vain kertamaksullisiin eläkevakuutuksiin, vaan koskevat yleisesti vakuutetun ottamia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia lukuun ottamatta tuloverolain 34 a §:ssä tarkoitettuja vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia, joiden maksut ovat vähennyskelpoisia. FA katsoo, että ohjeen luettavuuden parantamiseksi olisikin hyvä tuoda selkeästi esiin, milloin ohjeessa käsitellään vakuutetun ottaman muun eläkevakuutuksen kuin 34 a §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotusta.
VH/173/00.01.00/2021
Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Verohallinnon ohjeluonnokseen, jota päivitetään 1.1.2020 voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten takia. Eläkevakuutuksia koskevat lainsäädäntömuutokset eivät rajoitu vain kertamaksullisiin eläkevakuutuksiin, vaan koskevat yleisesti vakuutetun ottamia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia lukuun ottamatta tuloverolain 34 a §:ssä tarkoitettuja vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia, joiden maksut ovat vähennyskelpoisia. FA katsoo, että ohjeen luettavuuden parantamiseksi olisikin hyvä tuoda selkeästi esiin, milloin ohjeessa käsitellään vakuutetun ottaman muun eläkevakuutuksen kuin 34 a §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotusta.
1.1.2020 voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydessä kertamaksullisia eläkevakuutuksia koskeva TVL 81 § kumottiin ja kertamaksullisia eläkevakuutuksia verotetaan nyt samojen sääntöjen mukaan kuin elinikäisiä ja määräaikaisia eläkevakuutuksia, joiden maksuja ei voi vähentää verotuksessa (TVL 35 ja 35 a §). Kertamaksullinen eläkevakuutus terminä liittyy vanhaan sääntelyyn (81 §), eikä uudessa sääntelyssä kertamaksullisia eläkevakuutuksia erotella määräaikaisten ja elinikäisten eläkevakuutusten joukosta, jotka voivat olla kertamaksullisia tai useammassa erässä maksettuja. Siksi ohjeluonnoksen kohdan 4.1. viimeisessä kappaleessa 1.1.2020 jälkeen otettuja vakuutuksia käsiteltäessä ei FA:n näkemyksen mukaan tulisi käyttää termiä kertamaksullinen eläkevakuutus. Myös luonnoksen kohdasta 3.1. tämän termin voisi poistaa.
Vaikka ohjeluonnoksen lähtökohtana Verohallinnon mukaan onkin tämänhetkisen lainsäädännön kuvaaminen, ohjeessa käydään läpi aikaisempia lakimuutoksiin liittyviä siirtymäsäännöksiä ja niiden vaikutuksia maksujen vähennyskelpoisuuteen ja suoritusten verotukseen. Myös muiden kuin 34 a §:n mukaisten eläkevakuutusten osalta olisi FA:n mukaan hyvä kuvata vielä selkeämmin, miten vakuutuksen ottamishetki vaikuttaa verokohtelua arvioitaessa. Ohjeluonnoksen kohdan 4.1. viimeiseen kappaleeseen voisikin lisätä maininnan ”Vaikka TVL 81 § on kumottu 1.1.2020 alkaen, ennen 1.1.2020 otettuun kertamaksulliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä (ml. TVL 81 §).”
Lisäksi TVL 35 §:n mukaisesta oikeudesta määräaikaisen eläkevakuutuksen tappion vähentämiseen olisi FA:n mielestä aiheellista mainita ohjeessa.
FINANSSIALA RY
Lea Mäntyniemi