Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta

VN/11315/2024

Uudistuksessa on huomioitava myös suuret verontilittäjät

• Verolajikohtainen tunnus tulee säilyttää vaihtoehtona suurille verojen tilittäjille
• OAV-koontiin olisi saatava uusi tunniste palkkaan liittyvien suoritusten osalta
• Hyvityskorko on säilytettävä vastapainona viivästyskoroille ja näiden korkojen laskentaperiaatteiden tulee näkyä jatkossa verovelvolliselle

Ehdotettu veronkantolain muutos on sinänsä perusteltu ja kannatettava pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Sen sijaan mahdollisuus käyttää verolajikohtaisia tunnisteita tulee säilyttää suurilla tilittäjillä, joilla on paljon eri verolajeja. Finanssialan toimijoilla on suuri määrä eri verolajeja, jolloin maksut ja palautukset erilaisten korjaustoimien/maksujen/palautusten osalta elävät koko ajan verotilillä. Muutosten seuranta ja täsmäyttäminen on jo nykyisellään vaativaa ja tässä verolajikohtaiset viitenumerot ovat välttämättömiä.

Veron maksujen ja palautusten käyttämistä veron suoritukseksi tulisi FA:n mukaan selkeyttää siten, että (suurten tilittäjien osalta) maksut kohdistetaan maksajan maksun perusteella oikealle verolajille. Tämä vähentäisi yritysten verojen maksamiseen ja maksutilanteen selvittämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Kun verovelvollinen maksaa

• arvonlisäveroa, suorituksen pitää kohdistua Verohallinnossa arvonlisäverolle, joka on arvonlisäveroilmoituksessa
• työntekijöiden ennakonpidätysvelkaa, maksun pitää kohdistua tähän, koska suoritus on Tulorekisteri-ilmoituksen mukainen
• työntekijöiden sairasvakuutusmaksua, maksun pitää kohdistua tähän, koska suoritus on Tulorekisteri-ilmoituksen mukainen
• eläkkeiden ennakonpidätysvelkaa, maksun pitää kohdistua tähän, koska suoritus on Tulorekisteri-ilmoituksen mukainen

Jos maksu ei täsmäisi ko. verolajille, olisi tällöin helppo selvittää missä on virhe. Nykyisin kaikki em. verolajit ovat sekaisin yhdessä, joten eron etsiminen on hallinnollisesti hyvin raskasta ja vaikeaa, kuten alla olevasta esimerkistä selviää.

Konkreettinen esimerkki kuvitteellisilla euromäärillä: yhtiön alv-ilmoitus, jossa maksettavaa 852.162,47 €, maksettu eräpäivänä 852.162,47 €, mutta Verohallinto on kohdistanut alv-velalle eläkkeiden ennakonpidätyksistä 14.497,31 € ja loput 837.665,16 € alv-suorituksesta. Tällöin yhtiön kirjanpito ei täsmää Verohallinnon tiliotteeseen OmaVerossa.

Lisäksi, kun eläkkeitä korjataan menneille kuukausille, käynnistyy ketjureaktio, joka sekoittaa veronmaksutilannetta entisestään. Jos helmikuussa 2025 huomataan, että marraskuussa 2024 on maksettu liikaa eläkettä, siitä on maksettu myös liikaa ennakonpidätystä. Tämä aiheuttaa sen, että 10.12.2024 liikaa maksettu ennakonpidätys kohdistuu tulevaan alv:iin, sava-maksuun tai työntekijöiden palkkojen ennakonpidätykseen osasuoritukseksi. Maksajalla nämä ovat kuitenkin täysin eri verolajeja ja eri reskontrissa, joten maksuja ei saisi missään tilanteessa sekoittaa.

Tähän päälle tulee vielä hyvityskorko, joka on aiheellinen, mutta Verohallinto kohdistaa sitäkin veroille. Yritys kirjaa hyvityskoron aina korkotuotoksi eikä koskaan käytä hyvityskorkoa veronmaksuun.

FA katsoo, että uudistuksen yhteydessä OAV-koontiin olisi saatava uusi tunniste palkkaan liittyville suorituksille.

Lisäksi FA katsoo, että hyvityskorko on säilytettävä vastapainona viivästyskoroille ja näiden laskentaperiaatteiden pitää jatkossa näkyä selkeästi verovelvolliselle (ks. yllä oleva esimerkki). Mikäli määrältään pienien hyvityskorkojen käsittely tuottaa pienemmille tilittäjille lähes pelkästään hallinnollista taakkaa, FA ehdottaa, että hyvityskorkoa maksettaisiin vain tapaukissa, jossa hyvityskoron määrä ylittää tietyn euromäärän, esimerkiksi 5 euroa.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs