Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta

Määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatko on erittäin tarpeellinen, koska pysyvän rahastopoikkeuksen valtiontukiluonteen selvitystyö on vielä kesken.

FA korostaa kuitenkin, että rahastopoikkeusta tulee jatkaa jo nyt kahdella vuodella. Rahastot eivät olleet johtopaikkasääntelyn tarkoitettu kohde. Johtopaikkasääntelyn mahdollinen soveltuminen rahastoihin ja näiden hallinnointiin aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta ulkomaisten rahastojen ja rahastosijoittajien verokohtelusta. Näille voisi sääntelyn takia aiheutua pahimmillaan kaksinkertaista verotusta, mikä pakottaisi siirtämään hallinnointiliiketoiminnan pois Suomesta. Pidentämällä poikkeuksen voimassaoloaikaa kahteen vuoteen, tätä epävarmuutta voidaan hälventää merkittävästi ja näin rauhoittaa alan toimintaedellytyksiä.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ)
HE 153/2022 vp

Rahastopoikkeuksen jatkaminen kahdella vuodella välttämätöntä

Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä tuloveroasteikosta sekä muista muutoksista verosääntelyyn. FA keskittyy lausunnossaan ehdotukseen tuloverolain 9.8 §:n tosiasiallisen johtopaikan säännöksen osalta niin sanotun rahastopoikkeuksen jatkosta. Esityksessä ehdotetaan rahastopoikkeuksen jatkamista vuodella.  Määräaikainen rahastopoikkeus otettiin lakiin alun perin, jotta voitaisiin selvittää pysyvän rahastoja koskevan poikkeuksen mahdollisuus valtiontukisääntelyn kannalta. Määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatko on erittäin tarpeellinen, koska pysyvän rahastopoikkeuksen valtiontukiluonteen selvitystyö on vielä kesken.

FA korostaa kuitenkin, että rahastopoikkeusta tulee jatkaa jo nyt kahdella vuodella. Rahastot eivät olleet johtopaikkasääntelyn tarkoitettu kohde. Johtopaikkasääntelyn mahdollinen soveltuminen rahastoihin ja näiden hallinnointiin aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta ulkomaisten rahastojen ja rahastosijoittajien verokohtelusta. Näille voisi sääntelyn takia aiheutua pahimmillaan kaksinkertaista verotusta, mikä pakottaisi siirtämään hallinnointiliiketoiminnan pois Suomesta.  Pidentämällä poikkeuksen voimassaoloaikaa kahteen vuoteen, tätä epävarmuutta voidaan hälventää merkittävästi ja näin rauhoittaa alan toimintaedellytyksiä.

Pelkona on, ettei rahastopoikkeukseen ei välttämättä ehditä saamaan pysyvää ratkaisua seuraavan vuoden aikana. Pysyvän rahastopoikkeuksen säätämisen esteenä on tällä hetkellä vain se, että Euroopan komissio ei ole vielä antanut näkemystään pysyvän rahastopoikkeuksen valtiontukiluonteesta. Hallituksen esityksessä todetaan, että komission kantaa voidaan odottaa vuoden 2023 aikana. Verrokkina todettakoon, että komission näkemyksen saaminen esimerkiksi korkovähennysrajoitusten julkisten infrastruktuurihankkeiden poikkeuksen valtiotukiluonteesta kesti useita vuosia (HE asiasta on ollut lausuntokierroksella), eikä etenkään nykyisessä maailmantilanteessa ei ole lainkaan taattua, että komission kanta olisi selvillä vuoden 2023 aikana.

Kun otetaan huomioon, että hallitus sekä eduskunta tulevat vaihtumaan ensi vuonna, tulee uusien lakiehdotusten antaminen jäämään väistämättä loppuvuoteen. Rahastotoimijat eivät voi jäädä odottamaan ensi vuoden loppuun saakka, mitä asiassa tulee käymään. Sääntelyn tulevaisuuden jatkuessa epävarmana päätöksiä rahastotoiminnan siirtämisestä pois Suomesta joudutaan tekemään varmuuden vuoksi jo vuoden 2023 alkupuoliskolla, sillä rahastoliiketoiminnan uudelleenjärjestely vie parhaimmillaankin kuukausia suunnitelmineen, selvityksineen ja toteutuksineen. Kun sääntelyn jatkon tilanne on käytännössä auki pitkälle ensi vuoteen, luo tämä voimakasta painetta tehdä ratkaisuja liiketoiminnan uudelleenjärjestämisestä jo hyvissä ajoin ennen pidennetynkin määräajan umpeutumista. Hallinnointitoiminnan siirtyessä ulkomaille Suomessa menetettäisiin tämän takia liiketoimintaa, työpaikkoja ja verotuloja.

Kahden vuoden jatko rahastopoikkeukseen vakauttaisi rahastoyhtiöiden tilannetta, eikä näin kiireellisiä ratkaisuja jouduttaisi tekemään sääntelyn tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi. Tässä ajassa komissiolta on myös todennäköisemmin saatu kannanotto pysyvästä rahastopoikkeusta ja mahdollinen pysyvä poikkeus on ehditty eduskunnassa käsitellä. Jatkamalla poikkeusta jo nyt kahdella vuodella vältetään myös se, että poikkeuksen määräaikaista jatkoa tarvitsisi ensi vuonna tarkastella heti uudelleen.  

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs