Yrittäjän työtulo on perustana eläkkeen lisäksi muille sosiaalietuuksille

Yrittäjän työtulon vahvistamista koskeva hallituksen esitys (HE 102/2022 vp) on herättänyt runsaasti keskustelua. On tarpeen täsmentää muutamia keskustelussa esille nousseita asioita.

Lakiesitys ei tuo senttiäkään lisää rahaa työeläkevakuutusyhtiöille. Työeläkevakuutusyhtiöiden järjestelmän hoitamisesta saama hoitokulukorvaus riippuu yrittäjien ja etuudensaajien kappalemääristä, ei työtulon määrästä.

Yrittäjän eläkevakuutuksesta ei kerry sijoitettavaa rahastoa, koska kaikki rahat käytetään nykyisten eläkkeiden maksuun. Eivätkä maksut edes riitä. Valtio on tukenut yrittäjän eläkejärjestelmää vuodesta 1979 lähtien vuotta 1990 lukuun ottamatta. Valtion osallistuminen yrittäjien eläkejärjestelmän rahoittamiseen on ollut kasvusuunnassa: vuonna 2020 valtion osuus oli 349 miljoonaa euroa.

Kolumni jatkuu kuvan jälkeen.

======
Vakuutusluonteensa ansiosta yrittäjien eläkevakuutus luo tuo turvaa
esimerkiksi työkyvyttömyyden varalta.
======

Yrittäjät eivät maksa korkeampaa eläkemaksua kuin työntekijät ja työnantajat yhdessä. Yrittäjän työeläkevakuutusmaksuprosentti vahvistetaan vastaamaan arvioitua keskimääräistä työelävakuutusmaksua prosentteina palkoista.

Yrittäjän työtulo on perustana muillekin sosiaalietuuksille, kuten vanhempainpäivärahalle. Yrittäjien eläkevakuutus luo tuo turvaa jo nuorella iällä esimerkiksi työkyvyttömyyden varalta vakuutusluonteensa ansiosta. Julkisuudessa toistuu sitkeästi myös väärinkäsitys, että yrittäjä voisi itse määrittää työtulonsa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan eläkelaitoksen tehtävä on vahvistaa yrittäjän työtulo vuotuista työpanosta vastaavaksi. Näin on ollut yrittäjän eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1970. Hallituksen esityksen tarkoituksena on täsmentää kriteerejä, joilla vahvistaminen tehdään.