Viranomaisilla on jo keinoja puuttua kotitalouksien velkaantumiseen

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen puhui (HS 6.1.) sen puolesta, että Suomessa otettaisiin käyttöön tulosidonnainen velkakatto. Taustalla on viranomaisten huoli kotitalouksien velkaantumisesta, jota Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka on viime vuosina ruokkinut. Huoli on perusteltu, mutta vireillä on jo useita velkaantumisen hillintään pyrkiviä uudistuksia. Velkakatto sisältyi valtiovarainministeriön työryhmän mietintöön vuonna 2019, mutta poliittisen harkinnan perusteella se jätettiin pois lakiesityksestä. Nyt esitys on eduskunnassa.

Kun pankki myöntää asiakkaalleen asunto- tai muuta lainaa, se arvioi aina asiakkaan kyvyn maksaa laina takaisin. Tämä on lainanmyöntämisen lähtökohta. Pankkia valvova viranomainen – joko Euroopan keskuspankki tai Finanssivalvonta – valvoo, että pankki noudattaa lainapäätöksissään sääntelyä ja viranomaisten ohjeistuksia.

Asuntolainanhakijan maksukykyä arvioidaan pankeissa Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti stressitestillä, jossa laina-aika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 %. Tämän vuoden alusta tuli voimaan myös toinen Finanssivalvonnan suositus, joka määrittää, miten paljon enimmillään asuntolainanhakijan nettotuloista voi kulua erilaisten velkojen hoitoon. Vaikutuksiltaan se on lähellä tulosidonnaista velkakattoa.

Suomessa on otettu käyttöön erilaisia keinoja, joilla pyritään ehkäisemään kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoittamaan kokonaisvelkaantumisen kasvua. Asuntolainakatto eli enimmäisluototussuhde rajoittaa sitä, miten paljon pankki voi myöntää lainaa suhteessa vakuuksiin. Ensi vuonna käyttöön tulee positiivinen luottotietorekisteri, josta luotonmyöntäjät saavat ajantasaiset tiedot lainanhakijan kokonaisveloista ja tuloista. Se parantaa entisestään mahdollisuutta arvioida asiakkaan maksukykyä.

======
Viranomaisilla tuntuu olevan taipumus innovoida

jatkuvasti uusia välineitä velkaantumisen rajoittamiseen,
vaikka nykyistenkään vaikutuksia ei vielä kattavasti tiedetä.
======

Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen lakiesitys, joka sisältää ehdotuksen asuntolainojen enimmäispituudesta (30 vuotta) sekä toimenpidekokonaisuuden, jolla säännellään ns. taloyhtiölainojen myöntämistä. Näiden uusien toimien on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuussa. Lisäksi eduskunnassa on käsiteltävänä lakiesitys kuluttajaluottojen korkokaton alentamisesta. Myös EU-tasolla on vireillä toimenpiteitä, jotka voivat tuoda lähivuosina viranomaisille uusia välineitä kotitalouksien velkaantumisen hillintään.

Finanssialan huolena on ollut, että erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole kunnollista käsitystä. Toimet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja mm. nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto.Näistä yhteisvaikutuksista olisi tarvetta saada lisätietoa ennen kuin aletaan esittää uusia toimenpiteitä kuten tulosidonnaista velkakattoa.

On epäselvää, vaikuttavatko laina- ja velkakatot siten kuin viranomaiset olettavat. Norjan keskuspankin julkaiseman tutkimuksen mukaan asuntolainakaton käyttöönotto vähensi odotetusti velkaantumista. Samalla se kuitenkin pienensi kotitalouksien taloudellisia puskureita, koska kotitalouksien säästöistä isompi osa meni asunnon hankintaan. Puskurien pienentyessä kotitalouksien vastustuskyky taloudellisia häiriöitä vastaan heikentyy, jolloin ne voivat joutua tinkimään kulutuksestaan. Siten lainakatto voi jopa voimistaa kokonaistaloudellisia häiriöitä.

Viranomaisilla tuntuu olevan taipumus innovoida jatkuvasti uusia välineitä velkaantumisen rajoittamiseen, vaikka nykyistenkään vaikutuksia ei vielä kattavasti tiedetä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan