Veropäivänä on tärkeää avata, mistä hyvinvointi rakentuu

Kolumnisti Tuomo YliHuttula

Verotietojen avoimuus on erityisen tärkeää sekä hyvinvointiyhteiskunnan että markkinatalouden näkökulmasta. Harhaiset puheet kateuspäivästä voi jättää omaan arvoonsa. Media tekee arvokasta työtä yksityishenkilöiden verotietojen perkaamisessa, mutta enemmän pitäisi pystyä veropäivänä avaamaan, mistä hyvinvointimme tarkemmin rakentuu.

Koko Suomen yhteisöveropotti oli 7,35 miljardia euroa vuonna 2023. Yhteisöverotilaston kärjessä oli kaksi finanssialan yhtiötä, ykkösenä OP Ryhmä ja kakkosena Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan listalla oli seitsemän finanssiyritystä. Kaikkiaan finanssiyritykset maksoivat vajaan viidenneksen yhteisöveron koko tuotosta.

======
Harhaiset puheet kateuspäivästä voi jättää omaan arvoonsa.
======

Yhteisöverojen lisäksi yritykset tuottavat verotuloja erityisesti maksamalla palkkoja: finanssialankin tuottamasta 5,6 miljardin euron kokonaisveromäärästä 1,17 miljardia eli lähes viidennes oli palkoista tehtyjä ennakonpidätyksiä. Lähes yhtä suuren potin finanssiyhtiöt maksoivat osingoista tehtyjä ennakonpidätyksiä: 982 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi startup-yritysten maksamat merkittävät yhteisöverot pääsevät toisinaan otsikoihin, mutta on syytä muistaa, että etenkin ansiotuloilla tai yrityskaupalla rikastuneiden yksityishenkilöiden taustalla on usein suomalainen yritys. Yritys on saattanut jo vuosia maksaa suuria määriä veroja Suomeen ja rahoittaa osaltaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Finanssiyhtiöiden ja muiden yritysten avulla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä ei pidä veropäivänä unohtaa.

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan