Suomessa ei ole tällä hetkellä merkkejä asuntokuplasta. Helsingin keskustan
asuntojen hinnat ovat erkaantuneet muun maan hinnoista, mutta suurten
kaupunkien keskustoissa kysyntä ylittää lähes aina tarjonnan. Vuokriin tai
tuloihin suhteutettuna asuntojen hinnat ovat Suomessa lähellä pitkän aikavälin
keskimääräistä tasoa.
Suomessa ei myöskään ole merkkejä luotonannon ylikuumenemisesta. Asuntolainakanta kasvaa reilun kahden prosentin vuosivauhtia, mikä on hitaampi vauhti kuin euroalueella keskimäärin. Sen sijaan kulutusluotoissa kasvu on nopeampaa. Tämä on osin seurausta pienlainatarjonnan lisääntymisestä.
Kotitalouksien ylivelkaantuminen ei missään nimessä ole hyvä asia. Velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien taseen toista puolta. Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuus on euroissa mitattuna lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Sen lisäksi on myös asuntovarallisuutta ja muuta kiinteää omaisuutta.
Suurimmat velat ovat yleensä niillä, joilla on myös eniten varallisuutta. Vaikka velka suhteessa tuloihin olisikin suuri, voi kotitaloudella silti olla reilusti pelivaraa varallisuuden ansiosta. Tätä varallisuutta pitäisi analysoida nykyistä paremmin, ennen kuin asetetaan uusia, kaikkia koskevia rajoitteita. Finanssivalvonnan (Fiva) väläyttämää tuloihin sidottua lainakattoa olisi vaikeaa soveltaa käytännössä, koska elämäntilanteet ja tulovirrat vaihtelevat muun muassa pätkätöiden vuoksi vuodesta toiseen.
Velkaantumisen hillitsemiseksi on jo käytössä monenlaisia keinoja. Pankit testaavat kotitalouksien velanhoitokykyä Fivan suosituksen mukaisesti maksuvaralaskelmilla, joissa korkotaso on tuntuvasti nykyistä korkeampi. Vajaa vuosi sitten voimaan tuli lainakatto, joka rajoittaa uuden asuntolainan määrää suhteessa vakuuksiin. Lisäksi Fiva on asettamassa joidenkin pankkien asuntolainasalkkujen keskimääräisille riskipainoille 15 prosentin alarajan.
Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan järjestelmäriskipuskuria koskevaa lainsäädäntöä, joka vaikuttaa myös luotonantoon. Lisäksi asuntolainojen korkovähennysoikeutta on supistettu verotuksessa. Viranomaisilla on siis jo nyt käytössään laaja työkalupakki asuntokuplan varalta. Uusia rajoitteita ei tarvita.
Asuntoluototuksen kiristyksillä on vaikutusta moneen muuhunkin asiaan kuin velkaantumiseen. Ne vaarantavat työvoiman liikkuvuutta ja siten heikentävät talouden elpymistä. Kiristykset kasvattavat myös vuokra-asuntojen kysyntää, mikä todennäköisesti nostaa vuokria entisestään. Makrovakauspolitiikasta käytävään keskusteluun on tärkeää osallistua muidenkin kuin valvontaviranomaisten.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 1.6.