Finanssiala on yhä vahvemmin sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Siinä missä 2020 oli otsikoiden vuosi ja 2021 sitoumusten vuosi, ennakoimme, että vuodesta 2022 tulee yksityiskohtien vuosi. Jotta finanssisektori voisi saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, meidän on ymmärrettävä mihin suuntaan asiakkaiden päästöt kehittyvät ja tuettava heidän siirtymäänsä. Laskelmia varten tarvittavat tiedot eivät kuitenkaan vielä ole saatavilla.
======
Sekä sääntely että vapaaehtoiset sitoumukset
lisäävät päästötietojen kysyntää
======
Kasvihuonekaasujen yhdenmukainen ja läpinäkyvä tilinpito on välttämätön ensiaskel nettonollapäästöjen saavuttamisessa ja tätä tavoitetta ajaa PCAF-liittoutuma (Partnership for Carbon Accounting Financials). Liittoutuman jäsenet – pankit ja sijoittajat – sitoutuvat arvioimaan ja julkistamaan rahoittamansa päästöt. Tätä kirjoittaessa neljä Suomessa toimivaa instituutiota – Citi mukaanlukien – ovat tehneet tämän sitoumuksen, ja toivottavasti muut seuraavat perässä.
EU-maissa, kuten Suomessa, taksonomia-asetuksen tiedonantovelvoite asettaa mittavat haasteet, joihin digitalisaatio tarjoaa ainakin osittaisen ratkaisun. Tammikuusta 2022 finanssialan toimijoiden tulee uusien sääntöjen mukaan kertoa rahoitettujen yritysten ja sijoituskohteiden taksonomiakelpoisuudesta. Yritykset alkavat raportoimaan vasta 2023 alkaen.
======
Mistä finanssisektori hankkii tarvittavat tiedot?
======
Saadakseen sääntelyä varten ja ilmastoriskien hallintaa varten tarvitsemansa tiedot, pankit ja sijoittajat pyytävät yhä aktiivisemmin tietoja suoraan yrityksiltä. Yritykset raportoivat kyllä vastuullisuustietoja, mutta niillä on vaikeuksia pysyä mukana nopeasti muuttuvissa vaatimuksissa, jotka vaihtelevat sijoittajan maantieteellisen sijainnin ja strategian mukaan. Huolimatta vapaaehtoisista raportointimalleista, kuten TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures), vastuullisuusraportoinnin globaalit standardit siintävät vielä kaukana tulevaisuudessa.
Maailmalla vastuullisuustietojen kysyntäpaine tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kekseliäille palveluntarjoajille. Kun yritykset ja rahoituslaitokset pyrkivät kohti nettonollapäästöjä, niin kutsutut ”climate fintech”-yhtiöt hyödyntävät ilmastodataa ja teknologiaa ympäristövaikutusten mittaamiseen finanssialan tarpeisiin.
Uutisvirtojen reaaliaikainen seulonta tekoälyn avulla on yleistynyt nopeasti, sillä finanssialalla sijoituspäätöksiä tehdään päivittäin, kun taas yritysten vastuullisuusraportti ilmestyy vain kerran vuodessa. Palveluntarjoajat kehittävät myös ajantasaista anturidataa ja satelliittikuvaa, joilla voi seurata ja todentaa yritysten ympäristölupausten toteutumista.
Mikäli tietoja kaikesta huolimatta ei ole saatavilla, finanssitoimijat joutuvat nojaamaan päätöksenteossaan päästöarvioihin, jotka perustuvat vertailutietoihin yrityksen toimialasta, tuotannosta ja sijainnista.
Yritysraportoinnin tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi on rakenteilla uusia raportointialustoja. EU:n ESAP-projekti (European Single Access Point) on vahvasti etenemässä, tavoitteena kestävään kehitykseen liittyvien tietojen keskittäminen yhteen paikkaan. EU toivoo projektin lisäävän tiedon saatavuutta sijoittajille ja mahdollistavan lisää rahoituslähteitä etenkin pienemmän kokoluokan yrityksille pienillä pääomamarkkinoilla, kuten Suomessa. Myös Singaporen keskuspankilla ja Alankomaiden eläkerahastoilla on vireillä samantapaisia hankkeita.
Finanssialan toimijoilla on yhteinen urakka edessään: on kehitettävä prosesseja ja järjestelmiä vastuullisuustietojen keräämiseksi, hyödyntämiseksi ja raportoimiseksi. Tarvittava tietomäärä on valtava ja se on sovitettava yhteen olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja päätöksentekoprosesseihin.
Nettonollaan pääseminen vaatii sekä työtä että tietoja – olkoon siis 2022 yksityiskohtien vuosi. Vastuullisuusdata on finanssialan seuraava iso digiprojekti, ja työ on jo lähtenyt käyntiin.
Karolina Burmeister on Citin Suomen-maajohtaja
Kirjoitus on osa kolumnisarjaa, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöt kertovat digitalisaatiosta finanssialalla.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
