Vakaakin järjestelmä vaatii huoltoa – yrittäjien eläkevakuutuksesta joustavampi ja kattavampi

Eläkemaksun ja siitä kertyvän sosiaaliturvan pitää perustua yrittäjän todelliseen työpanokseen. Moni yrittäjä kuitenkin on maksanut todellista työtuloaan vastaavaa summaa pienempää eläkemaksua. Seurauksena on pieneksi jäävä eläke ja riittämätön sosiaaliturva.

Tähän saakka työtulon määräämisessä on luotettu paljolti yrittäjän omaan arvioon. Sekä yrittäjiä että eläkejärjestelmää palvelee, jos työtulo vastaa mahdollisimman hyvin todellisia ansioita. Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistusta koskevan lakiesityksen käsittely on eduskunnassa loppusuoralla, ja yksi sen tärkeimmistä muutoksista on työtulon kriteerien täsmennys.

Samoilla linjoilla ovat päättäjät. Finanssiala ry:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä 82 prosenttia poliittisista vaikuttajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että työtulon kriteereitä on täsmennettävä, jotta yrittäjän ilmoittama työtulo vastaisi paremmin yrittäjän työpanosta.

Yrittäjän eläkemaksun määräävä laskennallinen työtulo on arvionvarainen rahamäärä. Sen on tarkoitus vastata vastaavasta työstä maksettavaa kohtuullista palkkaa. Työtulon perusteella määräytyy, kuinka paljon yrittäjän on maksettava eläkemaksua ja kuinka paljon eläkettä kertyy.

======
Lakisääteisyyden ja pakollisuuden tuova kattavuus
on vahva perusta yrittäjien eläkejärjestelmälle.
======

Päättäjät kannattavat myös yrittäjäeläkejärjestelmän pakollisuutta. Kyselyssä 86 prosenttia poliittisista vaikuttajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että yrittäjien työeläkejärjestelmän on perustuttava lakisääteisyyteen ja pakollisuuteen.

Lakisääteisyyden ja pakollisuuden tuova kattavuus on vahva perusta yrittäjien eläkejärjestelmälle. On kuitenkin naiivia väittää, etteikö kehittämisen varaa olisi. Sen osoittaa yrittäjien rapautuva luottamus järjestelmää kohtaan. Tällä hetkellä moni pienyrittäjä kokee järjestelmän kalliiksi ja sen tarjoaman sosiaaliturvan heikoksi. Osa yrittäjistä olisi valmis jopa irtautumaan nykyisestä järjestelmästä ja hoitamaan oman eläketurvansa itse esimerkiksi sijoittamalla.

Aihetta puitiin FA:n Pyöreän pöydän webinaarissa marraskuun alussa. Tilaisuudessa muun muassa Mikro- ja pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén esitti huolensa, että pienyrittäjien alivakuuttamisessa kyse on usein siitä, että yrittäjällä ei ole varaa maksaa itselleen riittävän suurta eläkemaksua. Alivakuuttaminen on hänen mukaansa vain harvoin yrittäjän oma tahto ja valinta: ei kukaan halua kilpailuetuna huonoa sosiaaliturvaa.

Finanssiala ry:n keskeiset teesit YELin kehittämiseen ovat, että yrittäjien kohtuullisesta eläke- ja sosiaaliturvasta on pidettävä huolta ja yrittäjien on osallistuttava eläketurvansa rahoitukseen riittävässä määrin. Yksi keino tähän olisi rahastoinnin kehittäminen yrittäjäeläkkeisiin, missä ongelmana on, että eläkemaksut menevät tällä hetkellä suoraan eläkkeiden maksuun, eikä rahastoitavaa pääomaa jää.

======
Ei kukaan palovakuutuksesta puhuttaessakaan
kehota mieluummin sijoittamaan vakuutusrahoja.
======

Etenkin yrittäjän uran alussa voi tulla mieleen, että alkuvaiheen maksut menevät hukkaan, jos karttuva etuus jää takuueläkkeen alapuolelle. Tällainen mentaliteetti on turmiollista paitsi järjestelmälle, myös yksilölle itselleen.

Olennaista on silloin kysyä, aikooko yrittäjä koko uransa ajan pysyä niin alhaisella tulotasolla, että takuueläke on parasta, mitä voi tavoitella. Samoin yrittäjän on syytä kysyä itseltään, mitä tapahtuu pahan päivän sattuessa – olisiko kuitenkin ollut hyvä turvata itseään työkyvyttömyyden, sairastumisen ja kuoleman varalta.

Vakuutusmaksu ei syystä ole vapaaehtoinen eikä sen suuruus valinnainen. Sen maksaminen kuuluu kaikille yrittäjille ja sen suuruuden tulee määräytyä työpanoksen arvon mukaisesti. Usein näkee myös kehotuksia sijoittaa vakuutusrahat mieluummin vaikkapa rahastoon. Vertailussa unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutus ei ole sijoitus vaan vakuutus. Työtulo on pohjana eläkkeiden lisäksi myös laskettaessa muita sosiaaliturvaetuuksia aina työttömyysturvasta vanhempainpäivärahaan. Ei kukaan palovakuutuksesta puhuttaessakaan kehota mieluummin sijoittamaan vakuutusmaksuja.