Syntyvyyden lasku ja sen pitkän aikavälin vaikutukset ovat täyttäneet lehdet. Jos väestö on aiemmin kasvanut eksponentiaalisesti, nyt se uhkaa vähentyä eksponentiaalisesti. Syntyvyyden lasku koskee niin Suomea kuin maailman väestöä yleisesti. Mistä ilmiössä on kyse, ja miten se liittyy eläkejärjestelmään?
Tehdään ajatuskoe. Kuvitellaan väestö, joka on jaettu viiteen ikäryhmään: 0–19, 20–39,40–59, 60–79 ja 80–99-vuotiaat. Oletetaan, että kunkin ikäryhmän koko on 1000, eli yhteensä koko populaation koko on 5000. Kun aikaa kuluu 20 vuotta, kukin ikäryhmä siirtyy seuraavaan ikäluokkaan ja vanhin poistuu. Uusi nuorin ikäryhmä muodostuu edellisen ajanjakson 20–39-vuotiaiden ikäryhmän naispuolisen väestön (puolet) ja syntyvyysoletuksen perusteella.
Yksinkertaisuuden vuoksi jätetään maahanmuutto ja kuolevuus pois laskelmista – lukuun ottamatta viimeistä ikäryhmää, joka poistuu kokonaan.
Tällä yksinkertaisella mallilla voi hahmottaa eri syntyvyysoletusten vaikutuksia väestöön. Jos syntyvyys on 2, väestö on mallissa tasapainossa. Uusi ikäluokka on täsmälleen samankokoinen kuin aiempi. Populaation koko on 5000 hamaan tulevaisuuteen. Jos syntyvyys on suurempi kuin 2, populaation kasvaa. Kasvu kertaantuu, eli on eksponentiaalista, koska suuremman syntyvyyden vuoksi uudet synnyttävät ikäluokat ovat edellistä suurempia. Syntyvyyden ollessa alle 2, väestö vastaavasti pienenee eksponentiaalisesti. Esimerkiksi syntyvyyden ollessa 1,5 väestön koko on 100 vuoden jälkeen vähän yli 3000 ja 500 vuoden jälkeen enää vajaa 200 – siis alle neljä prosenttia alkuperäisestä!
======
Syntyvyyden vaikutus eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen on
pitkällä aikavälillä merkittävä.
======
Väestön vähenemistä peilataan usein eläkejärjestelmään, ja sitä käytetään usein perusteena erilaisille uudistuksille. On totta, että syntyvyyden vaikutus eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen on pitkällä aikavälillä merkittävä. Mutta mitkä ovat muut yhteiskunnalliset vaikutukset? Väitän, että eläkejärjestelmän haasteet ovat lopulta melko pieniä verrattuna yhteiskunnalliseen murrokseen, jonka pienenevä, ja myös vanheneva, väestö toisi mukanaan.
Eksponentiaalisen kasvun ilmiö näkyy muuallakin, esimerkkinä koronaviruksen leviäminen pandemian alkuvaiheessa. Vastaavasi varallisuus kasvaa sijoitustoiminnassa eksponentiaalisesti. Aika todella on sijoittajan paras ystävä.
Edellä esitetty malli on monella tapaa yksinkertaistus, kuten mallit tapaavat olla. Väestökehityksen ennustaminen on oikeillakin malleilla huomattavan hankalaa. Voikin olla melkoisen varma siitä, että nyt esitettävät ennusteet eivät tule sellaisenaan toteutumaan. Mallit eivät ole kuitenkaan turhia, koska niiden perusteella pystytään tekemään havaintoja tulevaisuuden kehityksestä.
Yksi havainto on syntyvyyden voimakas pitkän aikavälin vaikutus väestön kokoon, mikä johtuu juuri eksponentiaalisesta ”korkoa korolle”-ilmiöstä.
Toinen havainto on se, että väestön huollettavien, nuorien ja vanhojen, ja työssäkäyvien suhde paranee aluksi ja lähtee vasta sitten heikkenemään kohti uutta, nykyistä heikompaa tasapainoa. Tämä johtuu siitä, että nuorinta ikäluokkaa on aluksi vähemmän, mutta muut ikäluokat pysyvät aluksi samoina. Havainto on oleellinen, koska se vastaa Suomen nykytilaa. Väestöllisen huoltosuhteen heikentyminen ja sen mukaan tuomat taloudelliset haasteet ovat vielä edessäpäin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras – luotettavuudessa Suomi loistaa, järjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden riittävyydessä on parantamista
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
